ACTA ja yhteiskunnallinen keskustelu
ACTA:n ns. Internet-osio on vihdoin vuotanut nettiin. Sen sisältö on saatujen ennakkotietojen mukainen eli pääkohtia on varsinaisesti kaksi, mutta yksityiskohdista (ja alaviitteistä!) on luettavissa myös vähän laajempi tarina.
Ensinnäkin palveluntarjoajilla olisi vastuuvapauden edellytyksenä ns. “notice-and-takedown”-velvollisuus. Tämä on jo toteutettu sekä EU:ssa & USA:ssa eli mitään kovin radikaalia muutosta tältä osin ei olisi tulossa – paitsi Suomelle, jolle tämä kohta voisi tarkoittaa lainsäädännön muutosta:
“..the provider does not have actual knowledge of the infringement and is not aware of the facts or circumstances fro which infringing activity is apparent; and”
Suomessa toki tunnetaan “actual knowledge”-stardardi, mutta se on rajattu koskemaan ainoastaan tiettyjä sananvapausrikoksia (kiihotus kansaryhmää vastaan, laiton porno):
Vastuuvapaus tietojen tallennuspalveluissa
Kun tietoyhteiskunnan palvelu käsittää palvelun vastaanottajan (sisällön tuottaja) toimittamien tietojen tallentamisen tämän pyynnöstä, palvelun tarjoaja ei ole vastuussa tallennettujen tietojen sisällöstä tai välittämisestä, jos hän toimii viipymättä tallentamansa tiedon saannin estämiseksi:
1) saatuaan tietoonsa sitä koskevan tuomioistuimen määräyksen taikka, jos kysymyksessä on tekijänoikeuden tai lähioikeuden loukkaaminen, saatuaan 22 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen;
2) saatuaan muuten tosiasiallisesti tietoonsa, että tallennettu tieto on ilmeisesti rikoslain (39/1889) 11 luvun 8 §:n taikka 17 luvun 18 tai 18 a §:n vastainen.
Toinen kappaleen ydinkohta on velvollisuus liittyä WIPO Copyright Treatyyn (sekä sisällöltään hyvin vastaavaan WIPO Performances and Phonograms Treatyyn). Tämäkin on jo todellisuutta EU:n osalta, joten suurta muutosta ei olisi tulossa. Kyseisten sopimusten ydinkohtana on DRM:n kiertämisen itsenäinen kriminalisointi. ACTA tosin olisi menossa tässä hieman pidemmälle, koska siinä suoja ulotettaisiin myös ns. access-suojauksiin.
Entäs sitten ne alaviitteet? Ilmeisesti tarkoituksena olisi harmonisoida USA:n Grokster-päätös kansainväliseksi standardiksi aiheesta:
“…induces through or by conduct directed to promoting infringement, or knowingly and materially aids, any act of copyright or related rights infringement by another.”
Toisin sanoen, palvelun tarjoaja voisi olla vastuussa käyttäjien toiminnassa, jos voidaan osoittaa tapahtuneen yllytystä (inducement) tekijänoikeutta loukkaavaan toimintaan. Tämä standardi on hyvin epämääräinen – katsotaanko yllytykseksi esimerkiksi kieltäytyminen välittää tekijänoikeusjärjestöjen varoituksia eteenpäin tai liittymäehdot, joiden perusteella tiedostonjako ei ole irtisanomisperuste? Esityksestä ei löyty varsinaista 3-strike-menettelyä (koska se olisi neuvottelumandaattien ulkopuolella), mutta palveluntarjoajan vastuun lisäämisellä voidaan päästä lähes vastaavaan tulokseen itsesääntelyn kautta.
——-
Sitten siihen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Laitan seuraavaksi seuraavan sähköpostiviestin liikennevaliokunnan jäsenille ja katsotaan saadaanko vastauksia:
Arvoisa liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen,
tiedustelisin kunnioittavasti, mikä on kantanne tällä hetkellä aktiivisen neuvotteluprosessin kohteena olevaan (ja valiokuntanne käsittelyssä olevaan) ACTA-sopimukseen? Asia on muissa EU-maissa herättänyt runsaasti keskustelua poliittisella tasolla (mm. ruotsalaiset ministerit ovat ottaneet voimakkaasti kantaa sopimuksen hyväksyttävään sisältöön), mutta Suomesta tämä keskustelu on toistaiseksi puuttunut jokseenkin täysin. Nyt olisi kuitenkin oikea aika ottaa kantaa sopimuksen sisältöön ja yleiseen järkevyyteen, koska neuvottelutuloksen valmistumisen jälkeen kyse on enää muodollisesta “ota-tai-jätä”-päätöksestä.
Julkaisen saadut vastaukset Tietokone.fi-lehden Lex Oksanen-blogissa, jossa käydään myös keskustelua aihepiiristä.
Kiitokset jo etukäteen!
*****
Lisätty 2.3:
Tähän mennessä ei ole tullut yhtään vastausta valiokunnasta. Sen sijaan sopimuksen sisällöstä on tulut uusi, entistä laajempi vuoto, joka on jo analysoitu KEI:n toimesta.
