Pari päivitystä – Telecom art 138 ja määrittelytyöryhmän lopputulos
Viime keväänä hetkellisesti kohua aiheuttanut Telecom-direktiivin käsittely on edennyt nyt sovitteluprosessiin. Kyseessä on huomattavan laajasta paketista, jossa on mukana asioita verkkotaajuuksien huutokaupoista uuden viraston perustamiseen. Paketin hyväksymisen esteeksi on kuitenkin noussut kiista siitä, tuleeko kansalaisten verkkovalvonta käsitellä aina tuomioistuimessa parlamentin puolustaessa kansalaisten oikeuksia ja jäsenvaltioiden valvontamahdollisuuksia.
Ensimmäisissä neuvotteluissa parlamentin neuvottelijoilla ei ilmeisesti ollut ihan askelmerkit hiottuna (Alejo Vidal-Quadras toimii prosessin puheenjohtajana):
Apparently, Mr Lamberts ‘exploded’ after Mr Quadras said that the previous meeting of the Parliament’s delegation had agreed to negotiate on the basis of the European Commission’s proposed alternative text for Amendment 138 (see my previous article). Mr Lamberts said that Mr Quadras had betrayed the delegation and discredited the chaimanship of the committee.
Mr Quadras was forced to backtrack. He said: ” we had a mandate for exploratory talks with the council.” He admitted to having discussed the Commission’s proposal with the Council, which the delegation had not mandated hims to do. Mr Lamberts said that this was not a polite way to conduct political talks. Mr Quadras eventually admitted that ” we have not agreed anything yet.”
The row was dispelled by Stavros Lambrinidis (Socialist, Greece) who told them to take it easy. (via:Intgrity.com)
Tämän jälkeen rivit saatiin ilmeisesti suoraksi ja toistaiseksi parlamentti ei ole toistaiseksi taipunut jäsenvaltioiden painostuksen/lobbauksen alla. Suomen ja erityisesti LVM:n virallinen positio on pysynyt ennallaan. Tämä tarkoittaa, että direktiviin ei haluattaisi mitään muotoiua, joka voisi kaataa Lex Nokian:
Suomen lähtökohtana lopulliselle muotoilulle on kuitenkin edelleen se, että muotoilun tulee olla sellainen, että se ei edellytä pakollisia ennakollisia tuomioistuin-, kuulemis- tai muita menettelyjä, jollei tällaista menettelyä pidetä kansallisesti välttämättömänä perusoikeuksien turvaamiseksi.
Asiaa koitetaan toki perustella spammin torjunnan hankaloitumisella ja parlamentin muotoilun epämääräisyydellä, mutta on vaikea uskoa, että ministeriössä oikeasti uskotaan kenenkään nielevän näitä perusteluita – tai no, eduskunnassa tuorei kanta meni läpi ilman protesteja sekä perustuslakivaliokunnassa että suuressa valiokunnassa. Asia on seuraavan kerran käsittelyssä Brysselissä keskiviikko-iltana 4.11. Stay tuned!
***
Tässä blogissa aikaisemmin mainittu LVM:n mediakasvatuksen roolia uudessa tuntijaossa miettynyt työryhmä sai työnsä päätökseen. Lopputuloksesta tuli varsin tasapainoinen kokonaisuus ja erityisen tyytyväinen olen tähän dokumenttiin päätyneeseen linjaukseen:
Erilaisiin teknisiin estoihin ja suodatuksiin perustuva toimintatapa ei ole riittävä ja perusteltu, vaan kansalaistaidot pohjautuvat pitkäjänteiselle kasvatukselle, oman osaamisen kehittämiselle ja oman ympäristönsä hahmottamiselle. Verkon globaalisuudesta johtuen suomalainen lainsäädäntö ei pysty vastaamaan eikä valvomaan ympäri maailmaa tuotettuja sisältöjä. Lasten ja nuorten on itse osattava arvioida kriittisesti verkon sisältöjä ja mediaa.
On vaikea sanoa, onko työstetyllä dokumentilla varsinaista todellista vaikutusta. Joka tapauksessa prosessi oli itsessään ihan mielenkiintoinen, koska sen aikana pääsi näkemään, että ministeriöiden sisältä ja alan eri toimijoilta löytyy ihan järkevää ajattelua aihepiiristä.
