Minun puolestani koko vaalirahoitus voitaisiin lakkauttaa. Mikään taho, yksityinen, yritys tai yhdistys ei saisi lahjoittaa rahaa puolueille tai yksittäisille ehdokkaille.

Jokainen puolue ja ehdokas ei voisi valita että missä häntä mainostetaan ja miten mainostetaan.

Kaikki samalla lähtöviivalle, ei ole merkitystä onko ehdokas ollut ministeri vai ensimmäisen kauden kansanedustaja tai vasta pyrkimässä. Ja olkoot vaikka kyse kunnallisvaaleista niin sama asia sinnekkin. Kaikkeen mikä koskee kansalaisten asioiden edustajien äänestyksiä.

Jokaiseen kylään/kuntaan virallisille äänestyspaikoille tulee taulut joissa on esillä kaikki ehdokkaat. Aivan kuten tähänkin asti. Niitä ei sijoitella minnekkään muualle kaduille vaan nimenomaan vain vaalipaikoille. Jos muualle ilmestyy mitään vaalimainoksia, oli se radiossa, televisiossa, Internetissä ym. Niin siitä sakot samantien nimenomaan puolueelle että edustajalle. Täysi kielto omavaltaiseen mainostamiseen, siitähän siinä on kyse. Omien valheiden ja mielikuvien mainostamisesta. Kilpailua kuka keksii parhaimman iskusanan joka taotaan äänestäjien päähän että varmana muistaa.

Ja jokaiselle edustajalle annetaan tietty summa rahaa jonka saavat käyttää matkakuluihin. Jos joku haluaa lentää helsingistä ouluun ja käyttää kahden matkan rahat siihen, senkus vain. Tuhlatkoon rahansa.

Ja jokainen äänestyspaikka kun on jo määrätty niin juuri siellä saa pitää puheensa. Jokainen paikka on etukäteen varatut ehdokkaille ja jokaisella puhujalla on tietty aikamäärä mitä saa käyttää puheeseensa. Kuitenkin siten että puolueen ehdokkaat ei saa pitää puheitaan peräkkäin vaan välissä täytyy olla kahden muun puolueen puhetta välissä.

YLE:ltä sitten TV-kanava ja radiokanava vielä jotka toistavat jokaisen ehdokkaan puheen. Eli puheiden pituus ja aika täytyy olla tarkkaan laskettu. Ei pitäisi täysin mahdotonta olla. Onnistuu hyvin 40 henkisellä luokalla pitää 15min esittelyt kahden päivän aikana, joten minkä takia ei onnistuisi muutamassa viikossa esim eduskuntavaaleilta. Edustajat vain reissaamaan pitkin ja poikin Suomea kansalaisten parissa. Katsotaan kuka vaivautuu pitämään aikataulusta kiinni ja pyrkii edustamaan kansalaisia ja kuuntelemaan heidän asiansa.

Ja tietenkin voitaisiin sallia että ehdokkaat saavat itse pitää muita puheita muissa kuin ennalta määrätyissä paikoissa ja ennalta määrättyinä aikoina. Jos ehtivät ja saavat järjestettyä kaksi muuta puoluetta mukaan samaan tapahtumaan. Kuitenkin samat määräykset koskevat puheiden kestoa ja kuinka ne täytyy pitää peräkkäin (että ei yksi puhu klo 09, toinen klo 14 ja kolmas klo 20).

Läpinäkyvähän vaalitoiminnan täytyisi olla. Mutta että ilman rajoituksia? Jos ei ole rajoituksia, niin tällöin muodostuu hyvin paljon vaalisirkus missä media suoltaa kilpaa kaikkea ja herätetään kaikenlaisia skandaaleja ja mustamaalauksia epäviralliseltakin taholta. Se joka omistaa eniten mediaa, pääsee määräämään asioista vielä kovemmin.

Joten pään pedon leikkaamisen sijasta ei edes siitetä sitä alunperinkään.

Lehdet saisivat julkaista tietyin aikavälein ehdokkaiden omia kirjoituksia ja tietyn määrän. Niin että jokainen ehdokas saa sanansa kuuluviin jos vain vaivautuu kirjoittamaan (eikä pistä jotain avustajaa sitä tekemään). Ihmiset saavat esittää kysymyksiä ja kommentoida sitten tekstejä seuraavina päivinä. Ja keskustella keskenään asioista joita ehdokkaat esittivät. Toimittajat saavat omalla palstalla myöskin sitten kirjoittaa asioista ja tuottaa omalla tavalla keskustelua.

Ja tietenkin kaikesta sitten pidetään kirjaa. Jokainen puhe nauhoitetaan ja jokainen kirjoitus talletetaan julkiseen arkistoon joka vielä asetetaan Internettiin. Sieltä jokainen voi myös käydä katsomassa aikataulut ja käydyt puheet ja keskustelut.

Ja koko ajan pidetään selkeää listaa missä näkyy mitkä on ehdokkaan päämäärät ja mitä hän ei halua. Ja löytyy kattavat selkeät listaukset mitä hän on aiemmin saanut aikaiseksi jos on esim uudelle kaudelle pyrkimässä. Ja mitä hän ei ole saanut aikaiseksi vaikka on yrittänyt. Ja ennen kaikkea mitä on tullut aiemmin “luvattua” ja miten on onnistunut pitämään kiinni.
Ihan yksinkertaiset + ja – listat. Ja nimenomaan muistaa että ne saavuttamattomat asiat täytyy myös merkitä. Että ei ole vain positiivisia asioita.

Lopulta sitten saataisiin kunnon semanttinen verkko rakennettua missä äänestäjä voisi tehdä selkeitä hakuja omien kriteerien mukaisesti.

Ja toimittajien päävastuulle jää tutkiva journalismi että oikeasti kaikki sitten toimii myös sieltä kriittiseltä puolelta.

Vaalikaudesta tulisi rankka mutta todennäköisesti paljon tiiviimpi, tasapuolisempi ja informatiivisempi. Ilman mainostusta ja tappelua että kuka saa eniten rahaa kun kaikki on jatkuvasti samalla lähtöviivalla.

Ja tällä tavalla voitaisiin saada paljon helpommin valta vaihtumaankin. Ja kun valtaosa tiedosta joka tulee ilmi, pitäisi tulla ehdokkaalta itseltään, eikä keneltäkään avustajalta. Saadaan myös sitä henkilön ymmärrystä ja tietoa esille. Päämäärä kun olisi että puheissa ei vain joku lue paperista jotain vaan mukana on sen lisäksi kyselyhetki missä mediakin saa esittää kysymyksiä.

Tuossa on varmana paljon aukkoja mutta eiköhän se idea tullut esille.

“Minun puolestani koko vaalirahoitus voitaisiin lakkauttaa. Mikään taho, yksityinen, yritys tai yhdistys ei saisi lahjoittaa rahaa puolueille tai yksittäisille ehdokkaille.”

Tekstisi kuulostaa aika Neuvostoliittolaiselta ajattelutavalta, jossa valtion taholta halutaan kontrolloida ja rajoittaa vaalitoimintaa, ja tätä kautta vaikutetaan samalla demokratian toteutumiseen. Esittämäsi rajoitukset rikkoisivat mielestäni räikeästi ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa politiikkaan ja omiin asioihinsa.

Tietyt rajat vaalimainontaan ja lahjoituksiin ovat perusteltuja, mutta niiden kokonaan kieltäminen ei mielestäni vastaa länsimaista demokratiakäsitystä. Mikäli ihminen haluaa osallistua politiikkaan tukemalla jotain ehdokasta rahallisesti, on hänellä tähän oltava mahdollisuus. Jotkut haluavat antaa rahaa, toiset tekevät talkootöitä esimerkiksi mainoksia jakamalla. Molemmat esitetyt tavat vaikuttaa, on ihmisille suotava. Niissä ei ole mitään rikollista tai väärää.

Niin ja esittämäsi ajatus vaalitilaisuuksien rajoittamisesta tiettyyn muottiin on täysin absurdi. Meillä on tässä maassa kokoontumisen vapaus ja jokainen saa mennä torille kertomaan asiaansa, kunhan tämä ei häiritse merkittävästi yleistä rauhaa- ja turvallisuutta. Mikäli sitten joku ei satu pitämään ajatuksistasi tai ole kiinnostunut, niin sille ei voi mitään. Mikäli haluaisit rajoittaa politiikasta ja yleisistä asioista puhumista, niin samalla pitäisi sitten rajoittaa kaikkea muutakin yleistä- tai yhteiskunnallista keskustelua. Tätähän ei ketään halua?

Esittämäsi ajatukset lehdistön ja lehtien toiminnan rajoittamisesta ja ohjaamisesta poistaisi mielestäni lehdistön vapauden toimia ja nostaa esille kulloinkin mielenkiintoisia asioita. Voin ihan kokemuksesta sanoa, että nykypäivänä kansanedustaja tai vaikka ihan kotikunnassa vaikuttava kyllä pääsee sanomaan asiansa lehdessä tai muissa viestintäkanavissa, mikäli vain on itse aktiivinen. Vaikuttaminen ei kyllä mahdollisuuksista jää kiinni.

Ajatuksesi noista kirjoitusten- ja puheiden arkistoinneista on ihan mielenkiintoinen, mutta ainakin eduskunnan tasollahan näin jo toimitaan. Kaikki puheet, keskustelut ja välihuudot nauhoitetaan ja kirjataan ylös. Samoin jokainen voi seurata täysistuntoja netistä. Valitettavasti eduskunnan sivujen hakumahdollisuudet eivät ole parhaat mahdolliset, joten ne vaativat hieman harrastuneisuutta, että asioita löytää.

En itse lähtisi muuttamaan tätä nykyistä vaalikampanjointimallia, mutta avaisin rahoituksen täysin avoimeksi. Lisäisin huomattavasti sähköisiä vaikuttamis- ja seurantamahdollisuuksia ja ottaisin kuntatasolla ihmisten mielipiteet paremmin huomioon esimerkiksi äänestysten perusteella. Nyt ehkä voi näyttää siltä, että kaikki kansanedustajat ovat korruptoituneita (mitä eivät ole) ja kansaa ei kiinnosta. Mutta näin kunnan päätöksenteossa mukana olevana voin sanoa, että kyllä ihmisten mielenkiinto ja aktiivisuus on edelleen ihan kiitettävällä tasolla. Yllättävän valppaasti kuntalaiset edelleen ovat yhteydessä asioista.

“Tekstisi kuulostaa aika Neuvostoliittolaiselta ajattelutavalta, jossa valtion taholta halutaan kontrolloida ja rajoittaa vaalitoimintaa, ja tätä kautta vaikutetaan samalla demokratian toteutumiseen. Esittämäsi rajoitukset rikkoisivat mielestäni räikeästi ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa politiikkaan ja omiin asioihinsa.”

Millä tavalla rajoittaa ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa politiikkaan ja omiin asioihin? Samalla tavalla he äänestävät, saavat tietoa ja henkilöitä siirtyy ehdokkaaksi. Ainoa mikä poistetaan on että se kenellä on raha, ei pääse omaa asemaansa tuomaan enemmän esille. Eli vahva ei pääse vahvistumaan ja heikommat jäävät alle. Jokaisella olisi tasavertainen mahdollisuus vaaleissa ja ainoa asia joka vaikuttaa on tulokset mitä ovat saaneet aikaiseksi ja asiat mitä ajavat. Eivät vaalilupaukset, suuret kampanjat ja mahtavat esitykset ja puheet. Eivät satojen tuhansien eurojen mainostukset radiossa, televisiossa ja kaduilla.

“Tietyt rajat vaalimainontaan ja lahjoituksiin ovat perusteltuja, mutta niiden kokonaan kieltäminen ei mielestäni vastaa länsimaista demokratiakäsitystä.”

Tämä onkin ongelma, länsimaiden käsitys demokratiasta on sairas ja vääristynyt. Vilunkipelejä, hanhenmarssitansseja ja mediakontrollia. Miksi jotain vääristynyttä pitäisi ylläpitää eikä pyrkiä korjaamaan että jokaisella puoleella, ehdokkaalla on samanlainen asema, niin että koko maan kansalaiset tulisivat edustetuksi?

Tuo ei todellakaan tarkoittaisi että olisi kyseessä jokin kommunistisissa valtioissa oleva yksi puolue joka määrää ketkä ovat ehdokkaita. Päinvastoin, ehkäisevät sen että yksi puolue ei voi saada muutaman kuuluisan ihmisen vuoksi suurinta vaalimainostusrahoitusta ja vielä suurinta osaa eduskunnasta jossa sitten ajetaan niiden asioita jotka maksavat eniten.

“Niin ja esittämäsi ajatus vaalitilaisuuksien rajoittamisesta tiettyyn muottiin on täysin absurdi.”

Saa ne olla melkein millaiset tahansa, tietyt säännöt vain olisi. Aivan kuten tälläkin hetkellä on sääntöjä että missä saa vaalitilaisuuksiaan pitää.

“Meillä on tässä maassa kokoontumisen vapaus ja jokainen saa mennä torille kertomaan asiaansa, kunhan tämä ei häiritse merkittävästi yleistä rauhaa- ja turvallisuutta. Mikäli sitten joku ei satu pitämään ajatuksistasi tai ole kiinnostunut, niin sille ei voi mitään.”

Oletko varma tuosta? Tiedätkö että ihmisiä on haettu pois, kielletty pitämästä julkisia esiintymisiä ja muutenkin joudut hankkimaan luvat että saat puhua. Ei valtaapitäviä niinkään kiinnosta mitä jossain pikkukunnassa jossain sunnuntain toripäivänä joku puhuu laatin päällä, mutta jos ei kunnanpäättäjät pidä asiasta niin sillekkin tulee helposti muutos. Nähty ja kuultu on.

Tiesitkö sen että demokratiaan kuuluu mielenosoitukset ja puheet ilman että niistä joutuu ilmoittamaan kenellekkään, hankkimaan lupaa etukäteen ja järjestelemään mitään reittejä? Ai niin, se on vain sitä länsimaalaisten demokratiaa että piti pyytää lupaa ja tehdä ilmoituksia kaikelle.

“Kaikki puheet, keskustelut ja välihuudot nauhoitetaan ja kirjataan ylös.”

Saahan niitä esille jos penkoo, mutta ei riitä. Täytyisi saada kalenterit selville kuka tapaa kenetkin poliitikon. Mistä asioista on puhuttu. Jos demokratiaa haluaa oikeasti niin jokainen asia mikä vaikuttaa yleisiin asioihin, olisi esillä. Aivan kuten oikeudenkäynnitkin ovat avoimia jos ei jostain syystä suljetuiksi niitä julisteta.
Onhan se hauskaa että kehutaan kuinka puheet suuressa salissa otetaan talteen, mutta sitten ei tiedetä että miten on poliitikkoja ja avustajia ‘voideltu’ asioiden puoltamiseksi. Kuinka on sitten puheet kirjoitettu että kuulostavat kauniilta ja kivoilta, jättäen sitten todelliset syyt liian usein piiloon. Vain koska ei kunnolla tiedetä kuka on lobannut ketäkin. Ja aivan liian usein asiat on jo lyöty lukkoon eli ovat ns. ‘kassakaappisopimuksia’. Ne vain viimetilassa julkistetaan ja siinä vaiheessa on jo todelliset suunnittelijat täyttämässä toteen muita vaiheita.

Asioihinkin saataisiin merkittävästi muutoksia kun rajoitettaisiin poliitikkojen kausien määrä kahteen. Sitä kauempaa ei politiikassa saisi toimia ja sen jälkeen pidettävä yksi kausi poissa politiikasta ja sen jälkeen vasta saa pyrkiä takaisin. Samat syyt on presidentin kausien määrälle, mutta presidentillä ei valtaa niinkään ole vaan poliitikoilla joilla on elämäntehtävä istua jossain. Ovat jo niin pahasti usein eristäytyneet kansalaisista että kuvittelevat miten maailma oikeasti toimii.

Absurdiako? No varmana jos haluaa antaa edelleen ‘demokratian’ elää, antaa valtaapitävien ylläpitää asemaansa eikä koskaan luovuttaa sitä muille.