Ehkäpä Pietilä voisi tilittää pajatso-tulonsa suoraan kepulle, sinnehän ne RAY:nkin rahat tuntuvat menevän.

@Pajazzo

Pelin tekijä ei ole hyödyntänyt Pajatsoo-nimeä ilman lupaa. Pajatso on ehkä alunperin ollut tavaramerkki, mutta nyt se on osa yleiskieltä. Samalla tavalla on käynyt “frisbeelle”. Sekin oli ennen tavaramerkki, mutta nykyään mitä tahansa liitokiekkoa saa markkinoita frisbeenä (kunhan ei laita rekisteröidystä tavaramerkistä kertovaa r-kirjainta nimen loppuun)

En ihan ymmärrä otsikkoa, joka suitsuttaa kopioinnin autuutta.

Kopiointi ei ole markkinatalouden merkki, innovointi ja uuden keksiminen on. Onko se tervettä markkinataloutta, että kiinalaiset kopioivat länsimaisia tuotteita ja myyvät niitä joko omissa tai alkuperäisen yrityksen nimissä väärennöksinä?

Pajatso-pelin ohjelmointi ja sen myyminen netissä ei ole mitään kilpailua. Oikeaa kilpailua olisi se, jos tekijä olisi viitsinyt kehitellä jonkin oman pelin.

Käsittääkseni pajatzo on vanha italialainen mekaaninen peli, jonka idea raha-automaattiyhdistys on aikoinaan kopioinut Suomeen.

Ehkä ko. pelikoneita ei nyt ihan keskiajalla ollut, mutta käsittääkseni kyllä jo kauan aikaa sitten.

@pikkukiinalainen

Kyllä hyvien ideoiden kopiointi kuuluu oleellisena osa markkinatalouteen. Se on osa kilpailua, jonka ansiosta tuotteet ja palvelut kehittyvät jatkuvasti. Jos ideoita ei kopioitaisi, niin kilpailu olisi vähäisempää ja sitä kautta taloudelliset insentiivit tuotteiden kehittämiseen pienemmät.

Kopiointi on pikemminkin sosialismia: DDR:ssä, Neuvostoliitossa ja Kiinassa kopioitiin länsimaita oman kehittämisen sijaan.

Markkinatalous perustuu uuden kehittämiseen. Kopioinnilla ei voi kilpailla, siksi tarvitaan innovointia.

Jos yrityksillä ei ole suojaa kopiointia vastaan (patentit, lainsäädäntö, IM-oikeudet), kuka haluaisi kehittää mitään uutta? Kuka sijoittaisi tuotekehitykseen, jos kuka tahansa voisi kopioida sen tulokset?

@pikkukiinalainen

Väitteesi kopioiniin sosialistisuudesta ei nyt vain pidä paikkansa. Se on olennainen osa vapaata kilpailua, kuten on myös uuden innovointi. Jos kaikki kopiointi kielletään, niin se tietää myös kehityksen loppua.

Tekijänoikeuksien ja patenttien hyödyllisyydestä on varsin mielenkiintoisia faktoja tuolla.

http://www.dklevine.com/index.htm

ja tuolla myös.
mises.org/journals/jls/15_2/15_2_1.pdf

Tässä suora linkki edelliseen

http://www.dklevine.com/general/intellectual/againstfinal.htm

@Pikkukiinalainen:
Mitä on sellainen innovaatio joka ei nojaa johonkin olemassaolevaan? Ja oletko sinä muuten näitä joiden mielestä kaverin kyyditseminen autolla riistää bussi- ja taksifirmojen oikeuksia?

Sitäpaitsi, iphone-pajatsossa nimenomaan on mielestäni sitä innovaatiota. Ei olisi tullut mieleenkään että kyseinen pelimekaniikka kääntyy taskukokoiseen laitteeseen millääntapaa. Tekninen toteutus on kaikenkaikkiaan täysin erilainen.

Seuraavaksi varmaan tietokoneen ruudulla näkyvä kuva viemäristä loukkaa jonkun putkifirman oikeuksia, koska he ovat pistäneet paljon aikaa ja rahaa vastaavan fyysisen tuotteen kehittämiseen…

“Mitä on sellainen innovaatio joka ei nojaa johonkin olemassaolevaan?”

Kyse oli kopioinnista. Innovaatio, joka pohjautuu aiempaan, on silti innovaatio.

Otsikko “kopiointi on terveen markkinatalouden merkki” herättää kummastusta, jota kirjoittaja ei tekstissään perustele.

Otsikko “innovointi on terveen markkinatalouden merkki” ei herättäisi kummastusta.

Kokonaan toinen kysymys on, onko iPhone-pajatso kopio vai innovaatio. Oksasen kirjoituksesta ja otsikosta päätellen hän pitää sitä kopiona. Itse en ottanut tähän kysymykseen lainkaan kantaa.

Pajazzo on Italialainen ooppera vuodelta 1892. Rahis perustettiin vasta 1937.

Näköjään RAY on myös pistänyt tavaramerkin haun sanalle pajatso. Yritykseksi saattaa jäädä, kuten tämäkin yksinkertaisesti siitä syystä että sano, ja laitteet olivat käytössä ennen raha-automaatti yhdistystä.

Pajatso sanana, ja laitteena tuli suomeen 1920 luvun lopulla saksasta. Yksityiset raha-automaatit kiellettiin 1933, mutta sanovat että ennen sitä automaatteja oli helsingissä jopa puiston puihin naulattuina. Ray perustettiin 1937.

Joten RAY:lla on tässä ongelma. Laiteen periaate on otettu muilta, ja sanakin on vanhempi kuin RAY. Ihmiset kyllä yhdistävät pajatson sanana ja laitteena RAY:hin, mutta niin yhdistetään maitokin Valioon.

@ Pajazzo

Ei muuten ole, RAY:llä ei ole tavaramerkkejä (mitä he case Pietilän myötä aivan liian myöhässä koittavat korjata.) Jos joku tekisi Turre Legal pelin, se olisi lähinnä äärimmäisen huvittavaa (no, riippuen vähän pelin sisällöstä)

@pikkukiinalainen

Nähdäkseni kirjoitan tuossa jokseenkin yksiselitteisesti, että Pietilän tapauksessa oli kyse – oman määrittelysikin mukaan – ihan omasta innovaatiosta. Vai mitä osin teksti on tämän suhteen epäselvä?

Tuo sosialistikortti on näissä tunnetusti heikko – ts.se voidaan kääntää esim. heittämällä Hayek pöytään

@tewg Näköjään linkitimme samaan teokseen – Against intellectual monopoli on näissä hyvä lähde.

Ei minulla ainakaan tule pajatsosta mieleen mikään RAY, vaan heti ensimmäisenä klassiset soittimet ja mm. sana aaria.

Oli miten oli, esim. Tietokone-lehti voisi yhtä hyvin vaatia ettei sanaa tietokone saa enää käyttää esim. muiden kaupallisten tuotteiden yhteydessä.

Pokeria löytää muuten nykyään ihan joka paikasta, ja taidetaan sitä ihan järjestäytyneesti harjoittaa rahan ansaitsemistarkoituksessa myöskin. Kas kun eivät tähän tartu, kun on yhtälailla kyse heidän ideastaan.

Kysymys Oksaselle:

Jos pajatso olisi RAY:n itsensä kehittämä laite ja idea, olisiko silloinkin OK että teekkari tekee siitä maksullisen pelin?

Naurettavaa, että innovaatista nuorta suomalaista pelinkehittäjää halutaan tällä tavalla rankaista. Ei ole kyllä mitään rajaa RAY:n ahneudessa.

Joonas kiteytti sarkastisesti aivan nappiin tilanteen koomisuuden blogin toisessa kommentissa.

Historiikki, käsittääkseni Bajazzo niminen peli alunperin tehtiin Saksassa. RAY kopioi sen joskus 30-luvulla kun saivat monopolin pelitoimintaan.

Ja vielä lisäys, Bajazzo siis alunperin tehtiin aivan 1900 luvun alussa. Ei sentään keskiajalla

@Jassoilija

Olettaen, että peliin ei olisi patenttia ja kyse olisi itsenäisestä toteutuksesta niin ilman muuta kyllä. Vastakysymys – pitäisikö VR:llä olla yksinoikeus Suomessa junapeleihin?

Öh, en tiedä mitä ovat junapelit, enkä tiedä miten ne liittyvät aiheeseen. Onko VR kehittänyt jotain omia pelejä junia varten?

Mutta oletetaan, että sinä kirjoitat romaanin. Pitäisikö kenellä tahansa olla oikeus muuttaa se tietokonepeliksi? Tai tehdä siitä elokuva?

@Oksanen:

“Nähdäkseni kirjoitan tuossa jokseenkin yksiselitteisesti, että Pietilän tapauksessa oli kyse – oman määrittelysikin mukaan – ihan omasta innovaatiosta. Vai mitä osin teksti on tämän suhteen epäselvä?”

Otsikon suhteen. Siinä annetaan ymmärtää, että postauksen aiheena on kopiointi. Jos peli onkin innovaatio, miten tämä kaikki liittyy kopiointiin?

“Tuo sosiialistikortti on näissä tunnetusti heikko – ts.se voidaan kääntää esim. heittämällä Hayek pöytään”

Viittaat otsikossa markkinatalouteen. Sen vastakohta lienee sosialismi/kommunismi. Minä yhdistän kopioinnin jälkimmäiseen ja innovaatiot ensimmäiseen.

Kiinalaiset tunnetaan varmaan maailman parhaina kopioijina – olivat jokin aika sitten kopioineet kokonaisen yrityksen (ja huvipuiston ja…). Onko se terveen kiinalaisen markkinatalouden merkki?

Vähän epäilen, että teiltä tulisi vihainen kirje henkilölle, joka alkaa myydä Turre Liigal -peliä (huomaa kirjoitusasun ero), eikä se huvittaisi juristeja lainkaan.

@Jassoilija

Toisin sanoen kysyt, hyväksynkö nykyisen tekijänoikeuslain lähtökohdat derivatiivisten töiden suhteen? Vastaus on juristimainen “it depends” eli riippuu esimerkiksi siitä, mitä konkreettisesti tarkoittaisi romaanin muuttaminen peliksi.

@ Pikkukiinalainen

Otsikot on otsikoita, teksti tekstiä, josta selviää yhteys kyllä pienellä vaivalla.

Tuo Kiina-vertauksesi on varsin ontuva, koska ko. maan talousjärjestelmä on (lähinnä) markkinatalous poliittisen järjestelmän ollessa yksipuoluejärjestelmä. Tiesitkö, että Neuvostoliitto oli mm. Bernin sopimuksen jäsen ts. noudatti tekijänoikeuslainsäädäntöä?

Mitä tulee tuohon Turre Liigal-peliin niin mikä ihmeen intressi meillä olisi lähteä protestoimaan siitä?

Toisaalta on muuten sitten firmoja, jotka kertovat muille, mihin maailma on menossa.

“According to documents we’ve seen and conversations we’ve had, Apple had reached out to Intel as early as 2007 with plans for an interoperable standard which could handle massive amounts of data and “replace the multitudinous connector types with a single connector (FireWire, USB, Display interface).” From what we’ve learned, the initial conversations (and apparent disagreements) were had directly between Steve Jobs and Paul Otellini. If you were wondering about that Apple-blue motherboard we saw at IDF or the aforementioned Hackintosh demo, this should explain everything. Cupertino apparently had specific demands for the standard, including the desire for a single port solution, and an insistence that optical was the only logical choice for such a connector type. Based on the documents we had a look at, the short-term plans seem to involve a one-size-fits-all solution (somehow allowing for multiple connections but avoiding “double dongles”) which would enable users to connect a variety of devices into a single Light Peak port, while slightly longer-term plans will mean Light Peak obviates the need for almost every type of connector you use today. Translation: Apple products in the near future could come equipped with only a Light Peak port (or ports) to handle your networking, display driving, and general connectivity,”

by Joshua Topolsky posted Sep 26th 2009 at 5:02PM Engadget.

Se on mukava seurata vierestä, kun Apple sanoo Intelille, että:) “hyppää!” ja Intel tekee sen vahingoittamatta itseänsä. Applen seurassa Intel saattaa jopa oppia sisäsiistiksi.

Apple-blue motherboard. Kuinka moni on muuten nähnyt tuollaisen upean syvän sähkönsinisen emolevyn?

Mukava nähdä, että Apple on onnistunut rikkomaan Wintelin ja suistamaan Microsoftin pysyvästi sivuraiteelle.

Miksi muuten Apple on syrjäyttänyt Microsoftin?

Toisin, kuin Microsoft, niin Apple on sentään maksava asiakas ja erittäin varakas sellainen. Apple maksaa käteisellä ja pistää hösseliksi.

MnnHOK gwokankveacb, [url=http://rytrdlotjicy.com/]rytrdlotjicy[/url], [link=http://wtevzeveovxu.com/]wtevzeveovxu[/link], http://crjbdjwkzzbg.com/