Kirjojen tekijänoikeudessa kuohuu
Tämä viikon todennäköisesti mielenkiintoisin tekijänoikeudellinen tapahtuma oli Paavo Haavikon elämänkerrasta käytävä vääntö, jonka foorumina tulee toimimaan Helsingin käräjäoikeus. Erityisen mielenkiintoiseksi tapauksen tekee sen osallistujakunta. Haavikon poikaa Heikkiä edustaa AA Markku Fredman, jonka tukena on prof. Jukka Kemppinen. Kyseiset herrat ovat todennäköisesti ehtineet – kliseetä käyttääkseni – unohtamaan enemmän tekijänoikeudesta kuin pääosa juristeista oppii siitä uransa aikana.
Joka tapauksessa ja tuntematta (vielä) tapauksen taustoja tarkemmin, toivon ihan periaatteelliselta kannalta, että he häviävät kanteensa. Haastattelujen kohdalla tekijänoikeuden tulee kuulua ilman muuta sille, joka tekstin on kirjoittanut ts. jo määritelmän mukaisesti haastettelijalle. Ainoastaan niissä tilanteissa, joissa voidaan selkeästi osoittaa, että haastateltava on itse kirjottanut vastauksensa ja ne on enemmän tai vähemmän sellaisenaan otettu osaksi julkaisua, tekijänoikeus kuuluu (myös) haastateltavalle. Näyttövelvollisuuden tulee olla yksiselitteisesti haastateltavalla, joka väittää tapauksessa olevan syytä poiketa perussäännöstä. Mikäli tästä lähdetään lipsumaan, ollaan tilanteessa, jossa haastatteluaineistojen käyttö muuttuu todella tuskaiseksi haastateltavien alkaessa käyttää käräjäoikeutta keinona kiristää mieluisampaa lopputulosta.
Moderni tekijänoikeus syntyi aikanaan kaatamaan kiltojen varaan rakentunutta ennakkosensuurijärjestelmää. Karu todellisuus on kuitenkin varsin toinen ja Case Haavikko ei ole mitenkään ainutlaatuinen lajissaan. Kiusalliseksi koettujen materiaalien kontrolloimisessa tekijänoikeus on monesti se ylivoimaisesti paras työkalu juristien työkalupakissa. Ensi kuussa käräjäoikeuteen menevä esimerkki tästä on Matti Nikin PeLa-parodiastaan saama syyte, jossa anonyymin tekijän moraalisiin oikeuksiin vedoten vaaditaan Nikille tuomiota ja huomattavia korvauksia tapaukessa, jossa ainoa todellinen motiivi on Nikin kiusalliseksi koetun kritiikin saaminen pois verkosta. Muita klassisia esimerkkejä ovat mm. Air Pirates ja The Wind Done Gone.
Päivitys 26.8. – Käräjäoikeus otti asiaan perusoikeuslähtöisen lähestymisen ja hylkäsi Haaviston vaatimukset 8kerrankin!) huolella perustellussa päätöksessään. jossa käydään läpi esitetty näyttö ja sen arviointi läpi yksityiskohtaisesti:
“…Turvaamistoimen myöntäminen johtaa siihen, että Otavalla
evätään sille kuuluva perusoikeuksiin kuuluva sananvapauteen liittyvä oikeus
julkaista teos. Teoksen julkaisemisen lykkääminenkin voi aiheuttaa taloudellis-
ta vahinkoa. Turvaamistoimen myöntäminen aiheuttaa Otavalle huomattavasti
suurempaa vahinkoa kuin myöntämättä jättäminen Heikki Haavikolle. Seikka
puoltaa hakemuksen hylkäämistä....Heikki Haavikko ei ole saattanut todennäköiseksi, että hänellä olisi Otavaa
vastaan tekijänoikeuteen perustuva oikeus. Sen vuoksi turvaamistoimihakemus
on hylättävä.”
Bravo!
****
Tässäkin blogissa ainakin ohimennen mainittu Googlen ja kirjalijoiden välisen joukkokanteen ratkaisuehdoitus on saanut taas uusia vastustajia. Jonon perälle ovat tällä kertaa liittyneet Yahoo, Amazon ja Microsoft. Suomessa esimerkiksi Kirjailijaliitto vastustaa sopimusta, mutta eriäviäkin mielipiteitä asiasta on olemassa. Oma kantani on aika lähellä Oxford University Pressin Tim Burtonin näkemystä, jonka mukaan sopimuksessa on oikeita ongelmia, mutta vaihtoehtoa ei ole tällä kertaa olemassa – varsinkin, kun Microsoft on vetäytynyt pelistä. Mielenkiintoista kyllä, jopa aikaisemmin eurooppalaista vastarintaa johtunut Ranskan kansalliskirjasto näyttää olevan nyt samaa mieltä:
The decision was purely financial, said Denis Bruckmann, director of collections at the library — which will be joining 29 other leading libraries in opening its shelves to Google’s project, including Oxford’s Bodleian. France provided only €5 million a year for digitising books for Gallica, the national digital library, yet the national library needed up to €80 million (£68 million) just for its works from 1870 to 1940, he said.
“We will not stop our own digitising programme, but if Google can enable us to go faster and farther, then why not?”
Uusi linkki: Asiasta on käyty keskustelua UC-Berkeleyssä.
—-(Muokattu 24.8, 29.8.)
