Kesän päätöksiä
Vaikka kesä ei virallisesti olekkaan vielä ohi, syksy tuntuu jo kovasti painavan päälle. Kesän aikana on jo joka tapauksessa ehtinyt tapahtua paljon asioita, joilla tulee olemaan merkitystä jatkossa tietoyhteiskuntakehitykselle.
Ensinnäkin (veikkaukseni mukaisesti!) Viveca Stillistä tuli uusi tekijänoikeusneuvos opetusministeriöön. Vaikka Jukka Liedes jatkaakin vielä ministeriössä, käytännön vetovastuu lainsäädännön kehittämisestä on nyt siis siirtynyt eteenpäin ja mahdollisesti varsin pitkäksi aikaa. Haasteita Vivecalla kyllä riittää. Esimerkiksi työsuhdetekijänoikeuden kohdalla TT-säätiön massiivinen vaalituki sekä keskustalle ja kokoomukselle nousee varmasti jossain vaiheessa keskustelun kohteeksi.
Toiseksi ministeri Suvi Lindénille on valittu uusi avustaja. Kyseessä on yksi ylivoimaisesti keskeisimmistä paikoista vaikuttaa suomalaiseen tietoyhteiskuntapolitiikkaan ja tuleekin olemaan mielenkiintoista nähdä, millaista linjaa nyt valittu Anna Anttinen lähtee asiassa vetämään. Annalla ei ole varsinaista taustaa tietoyhteiskuntapuolelta, mutta EU-parlamentissa aihepiiri on tullut hänelle väkisinkin tutuksi.
Myös tuomioistuimissa on saatu aikaiseksi päätöksiä. Näyttää siltä, että EU:n ja USA:n välille on syntymässä melkoinen kuilu, kun verrataan tekijänoikeuden laajuuttta. ECJ linjasi asiaa ensinnäkin tuoreessa
Infopaq International A/S v Danske Dagblades Forening (Case C‑5/08) – päätöksessä. Kyseessä on tyypillinen ECJ:n tekijänoikeuspäätös, jossa päätöstä perustellaan lähinnä direktiivin esitöillä ja päätöksen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin ei kiinnitetä lainkaan huomiota. (Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, miksi ero esimerkiksi kilpailuoikeudesta oikeuden antamiin päätöksiin on niin iso). Päätöksen avainkohta on:
70 Näissä olosuhteissa on todettava, että pääasiassa kyseessä olevan tietojenkeruuprosessin viimeinen toimi, jonka kuluessa Infopaq tulostaa yhdestätoista sanasta koostuvat otteet, ei ole direktiivin 2001/29 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua väliaikaista kappaleen valmistamista.
71 Yhteisöjen tuomioistuimelle toimitetusta asiakirja-aineistosta ei lisäksi ilmene, että tällainen toimi olisi satunnaista, eikä näin ole myöskään väitetty.
72 Edellä esitetystä ilmenee, että kyseinen toimi ei täytä direktiivin 2001/29 5 artiklan 1 kohdassa säädettyä toista edellytystä eikä tällaisen toimen osalta voida siis tehdä poikkeusta saman direktiivin 2 artiklassa säädettyyn kappaleen valmistamista koskevaan oikeuteen.
73 Tästä seuraa, että pääasiassa kyseessä olevaa tietojenkeruuprosessia ei voida toteuttaa ilman asianomaisten tekijänoikeuden haltijoiden suostumusta eikä näin ollen ole tarpeen tutkia, ovatko kyseisen prosessin muodostavat neljä toimea muiden mainitussa 5 artiklan 1 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisia.
Aikaisemmin päätöksessään tuomioistuin toteaa vielä, että kansallisen tuomioistuimen olisi syytä tutkia, onko samaisen 11 sanan käsittely tietokoneen muistissa direktiivin mukaista väliaikaista tiedonkäsittelyä. Tällä päätöksellä poistettiin käytännössä teoskynnys teksteiltä, joihin kuuluu siis kategoriana myös ohjelmistot.
USA:ssa mentiin taas täysin päinvastaiseen suuntaan Cablevisionin DVR-casessa. Päätöksessä linjattiin, että palvelun tarjoaja saa tallentaa ja siirtää vapaasti materiaalia (tässä tapauksessa TV-ohjelmia a’la TV-kaista) asiakkaansa puolesta, vaikka tässä syntyykin digitaalisia kopioita, jotka sijaitsevat palveluntarjoajan järjestelmässä. Kyseinen päätös avaa melkoisia mahdollisuuksia uusien asiakaslähtöisten palveluiden rakentamiseen digitaalisen sisällön osalta ja USA tuleekin todennäköisesti entisestäänkin lisäämään etumatkaansa alueella.
