Parlamentti kaatoi vahingossa Lex Nokian?

EU-vaalit lähestyvät ja moni kansalainen miettii varmasti tällä hetkellä, jaksaisiko vaivautua vaaliuurnille vai pysyä ennemmin kesäterassilla. Tuore Telecom-päätös osoittaa jälleen kerran, että EU-parlamentin koostumuksella on todellakin väliä. Päinvastoin kuin Suomessa tunnutaan yleisesti ymmärtävän, parlamentin jäsenillä on merkittävästi enemmän valtaa kuin esimerkiksi kotimaisilla kansanedustajilla.

Toisin kuiin kotimainen eduskuntamme, EU-parlamentti on myös näyttänyt, että se (ainakin välistä) ottaa huomioon kansalaismielipiteet ICT-kysymyksissä. Ehkä klassisin esimerkki tästä on ohjelmistopatentteja koskenut prosessi, jossa parlamentti kieltäytyi taipumasta komission ja ministerineuvoston painostukseen ja loppujen lopuksi hylkäsi koko direktiviehdotuksen. Samoin parlamentti on viime aikoina toistuvasti hylännyt hankkeet Internet-operaattoreiden velvoittamiseksi katkaisemaan verkkoyhteydet pelkän luvattoman verkkojakelun vuoksi.

Toki päinvastaisiakin suorituksia löytyy. Esimerkiksi ns. IPRED-direktiivin käsittely ei ole erityisen hyvää mainosta parlamentille: Asian valmistelusta vastasi MEP Janelly Fourtou, joka on Vivendi Universalin pääjohtajan vaimo, mikä näkyi räikeänä mediayhtiöiden etujen ajamisena. Samoin tuore äänestys tekijänoikeuden lähioikeuksien pidentämisestä 50 vuodesta 70 vuoteen ei kanssa kestä rationaalista analyysiä. Suomalaiset MEP:it äänestivät seuraavasti:

Suomalaismepeistä suoja-ajan pidentämisen puolesta äänestivät Anneli Jäätteenmäki (kesk.), Hannu Takkula (kesk.), Ville Itälä (kok.), Eva-Riitta Siitonen (kok.), Ari Vatanen (”kok.”), Lasse Lehtinen (sd.) ja Reino Paasilinna (sd.).

Pidentämistä vastustivat Henrik Lax (r.), Samuli Pohjamo (kesk.), Kyösti Virrankoski (kesk.), Esko Seppänen (vas.) ja Satu Hassi (vihr.)…Äänestyksestä olivat poissa Eija-Riitta Korhola (kok.), Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Riitta Myller (sd.)

(asia on taas nousemassa Suomessa. Saatuaan selkeän toimeksiannon eduskunnalta, Jukka Liedes näytti taitonsa ja kokosi lyhyessä ajassa EU:n sisälle oppositioblokin, joka on lähellä hankkeen kaatamista. Yllättäin ÄKT:ta tilanne ei hymyilytä…)

Telecom-paketin viimeisestä äänestyksestä parlamentissa löytyy erinomainen kuvaus MEP Satu Hassin blogista. Päätöstä ovat Suomessa tämän jälkeen ehtineet kommentoimaan mm. ministeri Suvi Lindén ja FICOMin Reijo Svento, jotka eivät pitäneet parlamentin toiminnasta tapauksessa.

Kiistan kohteena on seuraava (ns. amendment 138/46) tekstinpätkä:

Applying the principle that no restriction may be imposed on the fundamental rights and freedoms of end-users, without a prior ruling by the judicial authorities, notably in accordance with Article 11 of the Charter of Fundamental Rights of the European Union on freedom of
expression and information, save when public security is threatened in which case the ruling may be subsequent.

Tekstin tarkoituksena on estää Ranskan “three strikes”-järjestelmän kaltaiset hankkeet, joissa Internet-yhteydet voidaan katkaista hallinnollisella päätäksellä ilman tuomioistuinkäsittelyä. Hyväksytty teksti ´on kuitenkin kirjoitettu sen verran avoimeksi, että se näyttäisi soveltuvan kaikkiin perusoikeuksiin – joihin tunnetusti kuuluu myös oikeus luottamukselliseen viestintään! Tämä taas tarkoittaisi, että jatkossa Lex Nokiaan pitäisi vähintäänkin lisätä uusi porras, jossa yhteisötilaaja tietosuojavaltuutetun lisäksi hakee luvan toiminnalleen tuomioistuimesta.

Tilaa RSS-syöte
Takaisin ylös

Kommentit 10 kommenttia

“Tämä taas tarkoittaisi, että jatkossa Lex Nokiaan pitäisi vähintäänkin lisätä uusi porras, jossa yhteisötilaaja tietosuojavaltuutetun lisäksi hakee luvan toiminnalleen tuomioistuimesta.”

Mikä olisi hyvä asia….

En ihan juhlisi vielä. Direktiiveistä pitää kuitenkin tehdä ensin paikallista lainsäädäntöä ja vain jos paikallinen lainsäädäntö on räikeässä ristiriidassa direktiivin kanssa, voidaan asiasta lähteä riitelemään.

Yksityinen henkilö voi vedota valtiota vastaan suoraan direktiiviin ja sillä on merkitystä vaikka paikallinen lainsäädäntö ei poikkeaisikaan räikeästi. EY-tuomioistuin nuodattaa ennakkoratkaisuissaan pitkälti direktiivin sanamuotoa ja henkeä riippumatta kansallisesta direktiivin implementoinnista.

“Parlamentti kaatoi vahingossa Lex Nokian?” Aivan käsitttämtön juttu taas kerran pikku-villen kynästä!

Onkohan tämä nyt ihan näin? Esimerkiksi Lindénin väite, että normaaleihin verkon ylläpitotoimenpiteisiin, roskapostisuodatukseen ym. pitäisi vastaisuudessa saada lupa tuomioistuimelta, on mielestäni outo. Välttämättömien ylläpitotoimenpiteiden tuskin voidaan katsoa rikkovan perusoikeuksia, ennemminkin vahvistavan niitä, eli sananvapauden toteutumista kun ylläpidetään viestintäverkkoa. Eli mikä nyt on ihmisoikeussopimuksen hengen vastaista ja mikä ei?

Joka tapauksessa minusta “applying the principle” … “in accordance” -muotoilu antaa ymmärtää, että kyse ei ole vedenpitävästä määräyksestä, vaan erittäin vahvasta mielipiteenilmaisusta, että tietynlainen lainsäädäntö on ristiriidassa perusoikeuksien kanssa. Säädös ei siis estäisi maalaisjärjen käyttäimistä.

Otsikon perässä on kysymysmerkki. Tässä on todellakin monta muttaa matkassa, mutta tuo Puuhkajan mainitsema Lindénin esittämä kritiikki kuitenkin viittaisi tulkintani olevan ainakin osittain oikean suuntainen… Mitä tulee tuohon “käyttäjien etujen mukaista”-argumenttiin, olen siitä periaatteessa täysin samaa mieltä, mutta käytännössä ongelmaksi muodostuu se, että on olemassa esim. pieni osa käyttäjiä, jotka haluavat saada spämminsä (tai ehkä parempi esimerkki olisi portti 25 blokkaaminen).

LVM:n kirjelmästä suurelle valiokunnalle:

..Suomi joutui ottamaan melko nopeasti kantaa uuteen neuvotteluissa esille nousseeseen kysymykseen. Suomen kanta muodostettiin pohjautuen tiedossa olleeseen eduskunnan kantaan vastikään hyväksytyn sähköisen viestinnän tietosuojalain yhteydessä. Tässä yhteydessä eduskunta nimenomaisesti oli ottanut kantaa perusoikeuksien rajoittamiseen silloin, kun kyse on yrityssalaisuuksien suojan varmistamisesta, tietojärjestelmien luvattoman käytön estämisestä sekä tietoturvan varmistamisesta. Euroopan parlamentin ehdotuksen hyväksyminen olisi ollut vastoin eduskunnan kantaa ja olisi sellaisenaan johtanut tuoreen kansallisen lainsäädännön muuttamiseen. Komission alkuperäinen ehdotuksen tai neuvoston yhteisen kannan mukainen muotoilu eivät edellyttäisi tältä osin kansallisen lainsäädännön muutostarpeita. Suomen kanta vastaa neuvoston yksimielistä kantaan.

Ville Oksaselle, joka kirjoittaa hyvin, kolme kommenttia (sillä varauksella, etten tunne kaikkia yksityiskohtia):

1. Minun ymmärrykseni on ensinnäkin, että parlamentissa tapahtuneen teknisen äänestyskömmähdyksen kyseinen kanta tuli hyväksytyksi. Noloa Eurovaalien alla, että tuollainen on ylipäätään mahdollista…

2. Parlamentissa hyväksytty kanta edellyttäisi, että ennen mm. virustorjunnan tai palomuurin käynnistämistä niille tulisi jokaisen hakea tuomioistuimelta lupaa. Näitä on saanut laillisesti käyttää ilman tuomioistuimen etukäteistä lupaa jo ennen Lex Nokiaa, jo Lex Soneran mukaisesti.

3. Direktiiviä ei tullut parlamentin näkökulman pohjalta, vaan se kaatui, vaan se jäi kokonaisuudessaan syntymättä. Syksyllä alkanee uudet neuvottelut, kun uusi ja uljas parlamentti on virkein voimin ja nykyistä parlamenttia tarkemmin äänestyssormin aloittanut.

1. En usko, parlamentti hyväksyi kyseisen kannan todella huomattavalla enemmistöllä. Vaikka osa olisikin seonnut äänestämisissään, ei sentään niin moni.

2. Niinhän ne liikenne- ja viestintäministeriössä väittävät. Asiasta on ilmeisesti monenlaisia tulkintoja.

3. Direktiivipaketti ei ole kaatunut. Seuraavaksi ministerineuvosto ottaa asiaan kantaa, ja jos ja kun se ei hyväksy parlamentin näkemystä, perustetaan sovittelukomitea, joka pyrkii tekemään neuvostoa ja parlamenttia tyydyttävän kompromissin. Paketti kaatuu vasta, jos sovittelukomitea ei pääse mihinkään tulokseen.

Asia tosiaan siirtyy sitten uuden parlamentin aikana käsiteltäväksi. Sovittelukomiteassa voidaan sitten neuvotella parempi sanamuoto kyseiselle artiklalle, jos tuntuu siltä, että se todella olisi soveltamisalaltaan liian laaja.

Parlamentti on kyllä aikaisemminkin äänestänyt selvin numeroin “three strikes”-järjestelmää vastaan, mutta äänestysjärjestyksen viime hetken muutos hämäsi ehkä vielä muutaman kriittisen MEP:in ehdotuksen taakse. Oli miten oli, kyseessä on mielenkiintoinen valtaoikeudellinen riita varsinkin, kun komissio on nyt siirtynyt parlamentin taakse aiheessa. Uuden parlamentin koostumus tulee ratkaisemaan sen, miten sovintoneuvottelut menevät (eli kannattaakin kysellä aiheesta omilta potentiaalisilta MEP-ehdokkailta.)

Kommentoi kirjoitusta

Kirjoitusohjeita

  • Huomioi toisten mielipiteet ja ymmärrä, etteivät kaikki voi olla samaa mieltä kanssasi.
  • Ole kohtelias ja huomaavainen, äläkä tarkoituksella provosoi tai loukkaa muita kirjoittajia.
  • Muista, että kirjoittajana olet rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa viestiesi sisällöstä.

Toimitus varaa oikeuden poistaa sopimattomat viestit keskusteluista. Voit ilmoittaa sopimattomat viestit "ilmoita"-linkeistä.

Katso myös keskustelun ja kommentoinnin säännöt.

Takaisin ylös
RSS

Selaa blogikirjoituksia

Aiheet
Arkistot
TTL ry
Pieni kirjapuoti
Takaisin ylös