OSS piireissä kuohuntaa varmaan aiheuttaa enemmän se että vastustajana on mikkisofta kuin mikään muu. Näissä piireissä kun on aina pidetty mikkisoftaa pahuuden ilmentymänä. Sinällää kuohunta on aiheetonta ja perustelematonta. Mikkisofta vain suojelee oma patenttiaan toista fimaa vastaan. Jos Mikkisofta haluaisi taistella linukkaa vastaan olisi kohteena varmasti Linux international, Linus Torvalds ja muutama linukalla bisnestä tekevä firma.

Enkä itse usko että Linux juuri Mikkisoftaa pelottaa paitsi ehkä servu puolella. Apple varmaan on mikkisoftan kannalta se tärkeämpi vastapeluri. Mikkisoftalta kuitenkin löytyy bisneksen tajua riittävästi (minkä määräävä markkina-asemakin todistaa) nähdäkseen missä Linux on vahva ja missä ei.

Itse en usko avoimen lähdekoodin olevan mitenkään halpa ratkaisu koskapa kustannuspuolella täytyy ottaa huomioon myös käyttötuki, käyttäjien koulutus, vaihtoon kuluva aika, jne. Mutta sen lisääminen julkisessa hallinnossa olisi suotavaa erityisesti Suomen imagon takia. Meidän pitäisi olla teknologia maa, joten on ihmeellistä ettemme edes käytä omien huipputekijöidemme tuotteita. Julkiseen hallintoon pitäisi mielestäni tehdä oma distro joka olisi erityisesti juuri tässä käytössä. Ja meiltä muuten vissiinkin puuttuu oma distro suomesta?

Vastahan Microsoft julkisesti kertoi katsovansa Linuxin suuremmaksi kilpailijaksi kuin Applen, noin niinkuin markkinaosuudeltaankin.

Microsoftin luulisi tietävän, kun pääsee winkoneille käsiksi. Siitä oli joku hieno diakin jossain.

http://www.digitoday.fi/data/2009/02/26/microsoft-linux-on-applea-isompi-kilpailija/20095285/66

Uutisista kannattaa lukea muutkin kuin otsikot: ”Microsoft pitää sekä Linuxia että Applea kovina kilpailijoina, Ballmer sanoi.”

Ja pahin kilpailija: ”laillisen Windowsin jälkeen yleisin käyttöjärjestelmässä pöytäkoneissa on Ballmerin mukaan laiton Windows.”

Tämä teksti itseasiassa tahtoo sanoa että Mikkisofta ei pidä edes applea kovana kilpailijana. Mikä taas johtuu siitä että nämä kaksi painivat eri markkinasegmenteissä. Se on vähän kuin toyota pitäisi kovimpana kilpailijanaan ferraria.

Apple heitto oli omalta kohdaltani lähinnä mutu arvaus mutta on täysin ymmärrettävää että markkinasegmentti jakojen takia mikkisofta ei pidä sitä pahana. Sen sijaan paljon kertoo mikkisoftan huolenaiheista se että se pitää piraatteja pahimpana kilpailijanaan eikä suinkaan Linuxia.

Se dia löytyy täältä: http://blogs.eweek.com/applewatch/content/macbook/microsoft_ceo_scoffs_at_mac_share_gains.html

Ja näyttää aika hienosti todellisen sen miksi mikkisofta ei ota applea eikä linukkaa hirvittävän vakavasti. Sitähän kertoo myös se että omista tuotteista tehdyt piraatit ovat mikkisofta mielestä heidän pahin uhkansa.

Sen sijaan servupuolella luulisi mikkisoftan olevan linukasta huolissaan. Linux on kuitenkin kehityshistoriansakin takia huomattavasti teknisesti ja kustannustensa puolesta edellä mikkisoftaa servuissa.

Sorry, tämä osa: ”Uutisista kannattaa lukea muutkin kuin otsikot:”, oli hieman hätiköityä omalta osaltani.

[quote]Lienee kuitenkin turha toivoa, että Suomessa (ainakaan lähiaikoina) seurattaisiin Englannin esimerkkiä ja nostetaisiin avoimen lähdekoodin käyttö selkeästi julkisen IT:n ytimeen?[/quote]

Eipä tule onnistumaan valtion laitoksissa ja toimistoissa niin kauan kun meillä on Microsoftia ihaileva pääministeri ja puolueita jotka pitää Microsoftia ainoana oikeana. Tosin kuntatasolla tuo avoimen koodin ohjelmiin voisi onnistuakin. Ehkä. Riippuu sekin pitkälti miten ahkeria Microsoft-lobbarit on, ja tietenkin myös siitä miten asiantuntemattomia kunkin laitoksen it-asioista päättävät henkilöt ovat.

Juho R: ”Tämä teksti itseasiassa tahtoo sanoa että Mikkisofta ei pidä edes applea kovana kilpailijana.”

No, kuten sanoit että vähän hätiköit otsikon kohdalla. Mutta Steve Ballmerin slideshow kertoo että Microsoft pitää Linuxia Applea pahempana kilpailijana, eikä sillä tiedolla mitään merkitystä onko Microsoftin pahin ”kilpailija” (sitä se ei voi olla, enemmänkin uhka) on piraattiversiot.

Kuitenkin noista huolimatta, Microsoft on antaa suurimman osuuden piraattiversioille. Mutta 2007 Microsoftin omissa WGA-tarkistuksissa jotka käsitti Windows XP:tä, todettiin 500 miljoonan käyttäjän kohdalla että 20% kärsi WGA:n merkitsemistä Windows XP:tä piraatiksi, vaikka todellisuudessa piraatteja oli 0.5%. Joten jos Windows XP:stä piraatteja oli vain 0.5%. Miten se voi olla sitten samalla suurin ”kilpailija” jos Apple ja Linux omaa reippaasti suuremman osuuden?

applea pahempana näköjään kyllä mutta miksi? Ilmeisesti ne painivat eri markkinasegmenteissä ja mikkisofta antaa applelle mielellään tämän korkean laadun ja hinnan asiakas segmentin (ehkä senkin takia että mikkisoftan laatu on mitä on).

raips ”Mutta 2007 Microsoftin omissa WGA-tarkistuksissa jotka käsitti Windows XP:tä, todettiin 500 miljoonan käyttäjän kohdalla että 20% kärsi WGA:n merkitsemistä Windows XP:tä piraatiksi, vaikka todellisuudessa piraatteja oli 0.5%. Joten jos Windows XP:stä piraatteja oli vain 0.5%. Miten se voi olla sitten samalla suurin ”kilpailija” jos Apple ja Linux omaa reippaasti suuremman osuuden?”

2007 asiat saattoivat olla mitä olivat. tämä artikkeli jota nyt lainattiin on vuodelta 2009. Siispä en luotan siihen tämän hetken tilannetta tarkastellessa vähän paremmin.

siis luotan uudempaan artikkeliin vähän paremmin

Juho r: Jep, Suomessa ei ole ollut kai ”omaa” distroa sitten SOT:n SOT- ja Best Linuxin. Ajatus julkishallinnon omasta versiosta, jossa olisi lisättynä esim. meikäläiset hallinnon asiakirjapohjat ym. ei välttämättä olisi niin huono idea – kunhan ylläpidosta vastaisi joku muu kuin ”the usual suspects”.

@ville:

”Ajatus julkishallinnon omasta versiosta, jossa olisi lisättynä esim. meikäläiset hallinnon asiakirjapohjat ym. ei välttämättä olisi niin huono idea – kunhan ylläpidosta vastaisi joku muu kuin ”the usual suspects”.”

Kyllähän joku Tietotunaattori tuonkin saisi ryssittyä.

MS nimenomaan pitää Linuxia suurempina uhkana: Piraatit eivät ole uhka eivätkä edes haitta, koska ne ovat kuitenkin MS tekniikkaa ja jarruttavat kilpailevien käyttisten etenemistä.
Apple ei ole maksullisena uhka. Vaikka Apple tekee parempaa laatua, on IT-maailma niin lukittu MS:lle ettei ainakaan kallimmalla tuotteella voi kilpailla.
Linux on uhka koska se on lähtökohdiltaan avoin. Avoimet standardit ovat monopolle uhka.

Eiköhän Linux oli todellisuudessa se isompi uhka. Vaikka Desktop-Linux onkin ollut kiistatta pitkään klassinen esimerkki vaporwaresta, tässä Infoweekin jutussa on aika mielenkiintoinen pointti – siirtymä XP:stä Vistaan on isompi muutos käyttäjälle kuin siirtymä Ubuntuun.

Miten niin vapowaresta. Tuo termihän tarkoittaa käsittääkseni sitä, että luvataan tuoda jotain minkä tuomista aina vain lykätään. Kyllä Linux- työpöydällä on ollut jo realiteettiä yli kymmenen vuotta. Se että käyttäjiä on suhteessa vähän ei kyllä ole missään korrelaatio suhteessa käytettävyyteen tai ominaisuuksiin. Yleistymisessä ei ole kun neljä estettä. Joista osa on helposti korjattavissa, jos alalla toimijat niin haluavat. Muut ovat sitten kauppapolitiikkaa, jossa palveluiden toimittajat, raudan valmistajat ja MS elävät riittävän tyydyttävässä symbioottisessa suhteessa. Eivätkä siten hevin muutu. Kohdat ovat siis esiasennettujen Linux- koneiden saanti kaupasta, jota haittaa Linux- jakeluiden hajanaisuus ja yhteensopimattomuus. Tämän takia Linux- toimii hyvin suljetussa DigiBox tai kevytkannettava käytössä, jossa ei ole edes tarkoitus poistaa tai lisätä ohjelmia. Linux- jaleluiden tekijät saisivat tämän helposti korjattua, jos vaikka viisi suurinta sopisi yhtenevästä julkaisiaikataulusta, ohjelmien ja (asennupakettien) kernelin yhteensopivuudesta. Tämä helpottaisi varsinkin kaupallisten ohjelmien tuontia Linux:lle. Kotikäyttö lisääntyisi tämän myötä automaattisesti, koska kuluttajat eivät valitse käyttöjärjestelmiä vaan koneita (joissa sattuu olemaan jokin käyttöjärjestelmä). Yritysmaailma taas arastelee vaihtaa tai ottaa käyttöön Linux:a koska ei katso, että siitä on mitään hyötyä, maksaa enemmän, tarvittavia ohjelmia ei ole olemassa ja ei ole osaamista. Monet näistä syistä juontavat siihen, että ei ole tietoa (puolueetonta). Lisäksi suuret palveluntarjoajat pelkäävät ”suututtavansa” MS:n jos lähtevät Linux- kelkkään ja alkavat toimittaa palveluita myös Linux- työasemille. Sinänsä yritysmaailmassa voisi hyvinkin olla kysyntää jos jollain palveluntarjoalla olisi avaimet käteen Linux / Open Source ratkaisu tarjottavanana. Julkishallintoa, yliopistoja, seurakuntia ja muita yleishyödyllisiä järjestöjä pitäisin potenttiaalisina Linux- tyäasemien käyttäjinä (joitakin jopa teknisistä / ideologisista syistä), mutta yllättävän vähän on liikettä näkynyt. Ehkä me todella tarvitsisimme lain joka asettaa OpenSourcen edes samalle viivalle suljettujen ratkaisujen kanssa.

Ubuntu on nykään tosiaan Linux maailman kärkipeluri käyttäjä mukavuudessa. Itse en kuitenkaan sanoisi että siirtyminen ubuntuun XP:ä olisi helpompaa paitsi ehkä pyöreissä euroissa.

Kypsä: Tässä artikkelissa mikkisofta itse kuvaa suurimmaksi uhkaksi piraatit: http://blogs.eweek.com/applewatch/content/macbook/microsoft_ceo_scoffs_at_mac_share_gains.html

Se varmaan on aika luotettava kun katsoo tuota hienoa piirakkaa joka siihen on piirretty. Piraatit vievät tuloja firmalta joten tottakai ne ovat uhkia.

Tuomas Levoniemi: ”Kohdat ovat siis esiasennettujen Linux- koneiden saanti kaupasta, jota haittaa Linux- jakeluiden hajanaisuus ja yhteensopimattomuus. ”

Mikä ihmeen yhteensopimattomuus? Samat ohjelmat on saatavilla. Kunhan ei vain yritä sekoittaa eri asennuspaketteja ja yritä sillä tavoin ristiin asentaa.
Hajanaisuus on vahvuus, turhaa säätöä jää käyttäjältä pois kun voi valita sellaisen, mikä on suunnattu tiettyihin tilanteisiin. On parempaa asiakaspalvelua että asiakas saa räätälöidyn järjestelmän heidän tarpeisiinsa, eikä mistään valmispaketista vedettyä joka pitää vielä sovitella erikseen sitten. Tästä on paljon keskustelua että miksi suuri jakeluiden määrä on vahvuus. Parempi että alalla on useita jakelijoita joihin erilaiset asiakkaat voivat turvautua, voi olla ihan omasta maasta ja vieläpi omalta paikkakunnalta tai peräti kylästä. Kaikki hyötyvät enemmän.

” Tämä helpottaisi varsinkin kaupallisten ohjelmien tuontia Linux:lle.”

Linux-käyttöjärjestelmälle on olemassa standardi tuota varten. LSB-standardia (Linux Standard Base) tukeva ohjelmistojärjestelmä noudattaa tiettyä LSB-standardin versiota, jolloin sillä pystyy suorittamaan suljetun lähdekoodin ohjelmistoja (avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat myös kaupallisia!) vaivatta jotka sille kyseiselle standardiversiolle on kehitetty. LSB-standardissa määritellään mitä ominaisuuksia Linux-käyttöjärjestelmän täytyy sisältää, mitä järjestelmäkirjastoja on oltava ja mitkä näiden versiot ovat ja mitä pakettihallintaa kuuluu käyttää jne. Kannattaa tutustua LSB-standardiin. Ei ongelmana ole se että suljetun lähdekoodin ohjelmistoja ei saisi sovitettua, enemmän kyse on taas markkinoista.

Ongelmana ei todellakaan myöskään ole eri julkaisuaika, se on vahvuus, koska tällöin saadaan nopeammin ulos koodia jota testata ja kehittää ja saada palautetta nopeasti myös loppukäyttäjiltä. Tästä on paljon keskustelua miksi yhteneväinen julkaisuaikataulu olisi nimenomaan pahasta. Sitä kannattaa vain jotka haluavat enemmän omia markkinoita itselleen.

Juho R: ” Tässä artikkelissa mikkisofta itse kuvaa suurimmaksi uhkaksi piraatit:”

Eli pitäisikö Microsoft enemmän siitä että piraatti-Windowsin omistajat vaihtaisivat sen piraatti Windowsin kilpailevaan käyttöjärjestelmään? Hah.
Tuossa on jo tarpeeksi spekuloitu myös sitä että miksi Steve Ballmer on laittanut Linux-käyttöjärjestelmän suuremmaksi kuin Apple. Microsoft haluaa piikittää Applea ja saada se näyttämään pienemmältä uhalta kuin se on. Microsoft voi myös enemmän suosia nyt Linux-käyttöjärjestelmää kun sillä on Novell takataskussa tekemässä myös kauppaa sen asiakkaiden kanssa ja täten toimia myös sen kautta itse. Suositella siis Novellin SLED:ia ym.

Microsoft olisi paniikissa jos kaikki piraatti-Windowsin omistajat siirtyisivät muihin käyttöjärjestelmiin, tällöin se menettäisi enemmän Vendor Lock-In valtaa ja suosio muihin käyttöjärjestelmiin lähtisi paljon nopeammin kasvamaan ja tämä tarkoittaisi Microsoftin tulojen pienemistä ja se olisi nopeasti alamäki jos ei Microsoft pystyisi taas heilauttamaan sitä jollain tavalla pysähdyksiin. Tällöin olisi pakko saada piraatti-windowsia käyttävät ostamaan aito lisenssi, jotta pysyvät heidän tuotteissaan.

http://techdirt.com/articles/20070312/165448.shtml

Microsoftin on muutenkin parasta sanoa piratismia pahimmaksi kilpailijaksi kun silloin se pystyy edelleen vähättelemään kilpailijoita jotta sijoittajat pysyvät Microsoftin puolella. Se on suuri asia sanoa sijoittajille että jokin kilpailija on suurin uhka, koska tällöin sijoittajat alkavat arvioimaan kannattaako sijoittaa kilpailijoihin että saataisiin suuremmat voitot. Mutta miten sijoitat rahaa suurimpaan uhkaan jos se on piratismi?

”Ubuntu on nykään tosiaan Linux maailman kärkipeluri käyttäjä mukavuudessa.”

Mikä Ubuntusta tekee ”kärkipelurin” mukavuudessa? a) väriteema b) brändi c) slogan d) hype? e) jokin muu mikä?

Monia muita Linux-jakeluja käyttävät kokevat Ubuntun ihan samanlaisena kuin heidän käyttämänsä (koska heillä on enemmän kokemusta useammista jakeluista kuin vain Ubuntusta eikä vain lyhyenä testikokeiluna), ei ole eroavaisuutta käytettävyydessä, koska GNOME- tai KDE-työpöytäympäristöt eivät ole mikään Ubuntun yksinkoikeus. Pakettien saatavuudessa? Eivät ole mikään yksinoikeus Ubuntulle. Pakettien asennuksessa? Ei ole mitään yksinoikeutta siinäkään helppoudessa. Melkein ainoat edut Ubuntulla on a) tunnettu merkki (hypetys) b) suuri tukifoorumi. Ubuntu onkin loistava nyt brändinsä puolesta tuomaan ihmiset Linux-käyttöjärjestelmän pariin. Siitä käyttäjät sitten siirtyvät tiedon tai taitojen karttuessa muihin jakelupaketteihin jotka sopivat heille paremmin, kunhan siis ovat ensin selvittäneet sen että mitä he oikeasti haluavat.
Tälläkin hetkellä Fedoralla on enemmän käyttäjiä kuin Ubuntulla, puhumattakaan sitten vaikka Debianista, josta Ubuntu on johdettu pienillä muutoksilla.

No, se on aina medialle tärkeää että saadaan hypettää jotain sitten ja helposti unohdetaan kaikki muut. Samoin ihmiset juoksevat kuin sopulilauma sen hypetyksen perässä ja kehutaan sitä parempana kuin muita. Oli kyse vaikka prosessoreista, näytönohjaimista, pelikonsoleista, käyttöjärjestelmästä, Internet-yhteydestä, matkapuhelimesta jne. Mutta ennen kaikkea mitä enemmän kyseessä on enemmän makuasiaan perustuva hypetys, niin se hype tarttuu ja se jyllää helposti faktojen yli.

Tälläkin hetkellä meillä on kansallinen ongelma. Meillä vaihtuu hallituksessa ministerien neuvonantajat eduskunnan ja Microsoftin välillä. IT-päättäjät kunnallispoliitikassa tekevät päätöksiään suurien IT-talojen suosituksien avulla jne. Samaan aikaan sitten kun jotkut yrittävät saada luotua vapaata kilpailua IT-markkinoille niin kaikki pyrkimukset ammutaan alas kun ei haluta myöntää Microsoftin määräävää markkina-asemaa ja sen tuotteiden luomaa vendor Lock-In tilanteita. Hirveät FUD:t ym tutkimukset ovat esillä kun TCO:ta ym esitellään ja samaan aikaan sitten muualla maailmassa muut maat panostavat kovasti avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin ja ennen kaikkea Linux-käyttöjärjestelmään. Eikä heillä ole samanlaisia menovaroja IT-alaan kuin Suomessa. Ja paljon löytyy syytä siitäkin että Suomalaiset eivät osaa edes suomesta lähtöisin olevaa käyttöjärjestelmää kehua ja suosia vaan mieluiten jotain Yhdysvaltalaista.
Ja samaan hengenvetoon sitten myös estetään vapaan kilpailun syntymistä kun yritetään vedota johonkin helppokäyttöisyyteen vaikka siitä ei edes ole kyse.

Niin ja tässäkin on vuoden 2006 Bill Gatesin haastattelu:

“The first dose is free,” said Hal Varian, a professor of information management at UC Berkeley, facetiously comparing Microsoft’s anti-piracy policy to street-corner marketing of illicit drugs. “Once you start using a product, you keep using it.”

Of course, Microsoft executives prefer that people buy, but theft can build market share more quickly, as company co-founder and Chairman Bill Gates acknowledged in an unguarded moment in 1998.
“Although about 3 million computers get sold every year in China, people don’t pay for the software. Someday they will, though,” Gates told an audience at the University of Washington. “And as long as they’re going to steal it, we want them to steal ours. They’ll get sort of addicted, and then we’ll somehow figure out how to collect sometime in the next decade.”

Piracy also prevents free, open-source alternatives such as Linux from chipping away at Microsoft’s monopolies, especially in developing nations.
China, for instance, promotes Red Flag Linux – a local, open-source competitor to Windows. As Gates concluded in 1998, piracy may be the only way Microsoft can stay in that market, embracing the opportunity to gradually convert pirates to payers. If Microsoft launched a draconian crackdown, UC Berkeley’s Varian said, it would provoke the obvious reaction: “People would just switch to open source.”

http://articles.latimes.com/2006/apr/09/business/fi-micropiracy9

Raips tässä lainaamassasi jutussa on kysymys specifistä markkina-alueesta ja markkinoille tunkeutumisesta. Tämä ei siis käy oikein argumenttisi tueksi. Toinen hieno juttu tässä on että aiemmin mainitsin sinulle tästä “Once you start using a product, you keep using it.” Silloin et sitä uskonut mutta nyt varmaan huomaat että tosiaan on kyse yhdestä markkinoinnin kulmakivestä …

Mutta se siitä, itse uutiseen. Tämä legal hack: ”Pelkkä avoimen lähdekoodin ohjelman lataus ja käyttöönotto ei nimittäin muodosta vielä julkista hankintaa, eli organisaatio voi vapaasti asentaa haluamansa ohjelmiston ja vasta tämän jälkeen kääntyä kaupallisten toimijoiden puoleen. ” on melko mielenkiintoinen ihmettelen vain miksi tällaisia tarvitaan lainsäädännössä.

Raips artikkelisi ei ole Gatesin haastattelu vaan ottaa näytteitä joistain hänen sanomisistaan yhdessä muiden sanomisten kanssa. Tässä on artikkelin key point: ”critics allege – and Microsoft acknowledges – that piracy sometimes helps the company establish itself in emerging markets and fend off threats from free open-source programs.” Eli specifistä markkina-alueesta ja market penetration jutuista on kyse. Ei niinkään kypsyneistä markkinoista kuten vaikka suomesta.

@Tuomas:

Höpönlöpön. Linux-pohjaisia käyttiksiä ei ole alun perin ole edes yritetty työpöydälle (muuten kuin ohjelmoijien ja hippien vehkeinä) vaan palvelimiin. Vuosituhannen vaihteessa siitä työpöytäkäytöstä sitten kiinnostuttiin ja joskus 2002 eteenpäin on ollut ihan järkeviä Linux-pohjaisia työasemakäyttiksiä. Joskaan ei tavalliselle tallaajalle. Tavalliselle tallaajalle riittävän hiotut Linux-pohjaiset käyttikset tuli joskus 2006. Vähemmän hiottuja käyttiksiä sitten ollut joskus 2004 eteenpäin ja kelpoja harratajille.

Nykypäivänähän Linux-pohjaiset käyttikset työpöydällä on arkea. Paras tapa tunnistaa ammattitaidottomuus on se jos tätä joku hämmästelisi herran vuonna 2009.

”Kohdat ovat siis esiasennettujen Linux- koneiden saanti kaupasta, jota haittaa Linux- jakeluiden hajanaisuus ja yhteensopimattomuus.”

Kyllähän eri Linuxit ovat käyttöjärjestelmistä kaikista yhtenäisimpiä. Vertaa Red Hat Enterprisea, Susea ja Ubuntua vaikka johonkin Windows Vistaan, Solarikseen ja Mac OS X:n. Kyllä ne Linuxia käyttävät käyttikset on selvästi yhtenäisimpiä. Itseasiassa niissähän voi ajaa samoja binääreitäkin kun sekin on standardoitu.

”Linux- jaleluiden tekijät saisivat tämän helposti korjattua, jos vaikka viisi suurinta sopisi yhtenevästä julkaisiaikataulusta, ohjelmien ja (asennupakettien) kernelin yhteensopivuudesta.”

Valtaosa Linux-pohjaisista työasema- ja palvelinkäyttiksistä on LSB-standardien mukaisia ja keskenään yhteensopivia. On muuten hienoa kun Red Hateissa ja Ubuntussa voi ajaa täysin samaa softaa, vieläpä käännettyä sellaista. Ei voisi kuvitellakaan Mac OS X:n ja Windows Vistan syövän samoja binääreitä.

@raips:

”Mikä Ubuntusta tekee ”kärkipelurin” mukavuudessa? a) väriteema b) brändi c) slogan d) hype? e) jokin muu mikä?”

Ubuntun vahvuus on se, että siinä ei ole pahoja heikkouksia. Se on tasaisen hyvä. Ei varmaankaan ole yksittäisiä asioita juurikaan missä se olisi paras mutta kun ei ole mitään tärkeitä juttuja pahemmin tehty päin persettä niin se on vahvuus.

Noin esimerkiksi, Debianissa on enemmän ohjelmia ja testaus on ollut huolellisempaa, mutta lokalisointi on ihan hanurista, ohjelmistot on vanhoja ja tuntuu muutenkin vielä enemmän kotikutoiselta kuin Ubuntu. Mitään selkeitä yhteensopivuustietoja ei tunnu löytyvän.

Mandrivan tuoreinta versiota ei edes ole lokalisoitu ja tuen kesto naurettavan lyhyt. Noin muutenkin, alle 2v tuella varustetut on jo sellaisia, että näillä ei tavallinen sukankuluttaja tee yhtään mitään. 2v on myös aika vähän, 5v olisi toivottavaa. Sitten jotkut yhden saksalaisen finninaaman makuukammariprojektit on yhtä tyhjän kanssa. Miten tälläiseen esimerkiksi saadaan hankittua tukea esimerkiksi puhelimitse? Entä jos tätä ei KIINNOSTA enää kehittää sitä harrastusräpellystä? Se raha kun vähän motivoi tekemäänkin jotain.

Fedora taas on esimerkki todella lyhyestä tuesta. Siinä ei ollut kuin 13kk jos en väärin muista. Se vaan on naurettavan vähän eikä riitä tavallisen ihmisen eikä yritysten tarpeisiin.

Juho R: ”Tämä ei siis käy oikein argumenttisi tueksi. Toinen hieno juttu tässä on että aiemmin mainitsin sinulle tästä “Once you start using a product, you keep using it.” Silloin et sitä uskonut mutta nyt varmaan huomaat että tosiaan on kyse yhdestä markkinoinnin kulmakivestä …”

Tuohon olen uskonut jo siitä lähtien kun Microsoft tuomittiin yhdysvalloissa Internet Explorerin suhteen. Muistanet varmaan kun puhuin muutosvastaisuudesta vaikka muutos (kilpaileva tuote) olisi paljon parempi? Jos ei käytössä oleva tuote ole todella huono, niin eihän siitä vaihdeta vaan käytetään sitä, etenkin jos siitä on maksanut rahaa. Ja mitä enemmän niin enemmän koet että vaikka istut seipään päässä ja käytät sitä vaikka se sattuisi. Tämä tyytyminen käytössä olevaan tuotteeseen on esimerkki myös Internet Explorerin ja Mozilla Firefoxin kohdalla. Ihmiset vaihtoivat kilpailevaan vasta kun kipukynnys tuli tarpeeksi suureksi. IE7 ja IE8 kohdalla ainoa mikä ajaa Mozilla Firefoxia eteenpäin on suosio ja tietoisuus tekniikasta, ei niinkään tietoturva kuten alussa. Annetaan esimerkkinä vaikka tämä:

http://socceroosd.blogspot.com/2009/02/frustration-is-mounting.html

”Raips artikkelisi ei ole Gatesin haastattelu vaan ottaa näytteitä joistain hänen sanomisistaan yhdessä muiden sanomisten kanssa. ”

Uskoin että sen huomaisi siitä kun ekassa lainauksessa on toisen henkilön lainaus ja muut lainaukset on lainauksia haastatteluista mitä Bill Gates on sanonut aiemmin. Ensimmäinen vain sisälsi hyvää informaatiota. En sitä väittänytkään Bill Gatesin sanomiseksi ja lisäsin perään lähteenkin mistä alkuperäisen voi lukea kokonaisuudessaan. Mutta huomioi se mitä Bill Gates on sanonut ja miten ihmiset ymmärtävät myös tuota että Microsoft nimenomaan hyötyy piratismista, koska se ajaa myös heidän etujaan jos asiakkaat käyttävät heidän tuotteitaan eivätkä kilpailijoiden.

Microsoft ei halua että Linux-käyttöjärjestelmä saa suosiota. Tosin se joutuu hitaasti ja vakaasti taipumaan kun yhtä ja samaa Linux-käyttöjärjestelmää tarjoaa Canonical, Novell, Mandriva, Redhat, Linpus, Xandros jne. Eikä Linux-käyttöjärjestelmä ole jäänyt vain työpöytäkäyttöön tietokoneissa, vaan Google käyttää sitä Android-ohjelmistoalustassaan matkapuhelimiin, Motorola on käyttänyt sitä jo pitkään. Japanissa sitä käytetään paljon. Sen mukaan vielä kaikki palvelinkäyttö ym. Microsoft on todella hätää kärsimässä kun sillä on enemmänkin vastassa tuhatpäinen lohikäärme, joka kasvattaa koko ajan uusia päitä eikä Microsoft pysty yksin taistelemaan sitä vastaan. Mutta Microsoftilla onkin hyvin järjestetty sopimukset OEM ym laite- sekä ohjelmistovalmistajien kanssa. Niillä se pystyy rakentamaan muuria jolla pitää asiakkaat luonaan, ”suojellen” heitä.

Microsoftille ehkä pahinta on että tietoisuus Linux-käyttöjärjestelmästä leviää päättäjätaholle. Ensin kuluttajat tottuvat avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin Windows-ympäristössä ja pian ollaankin siinä pisteessä että voidaan vaihtaa käyttöjärjestelmä haluttuun, vaikka Linuxiin, jolloin Microsoft menettää paljon rahaa.

Ja edelleenkin Microsoftilla on vaikeuksia kilpailla näiden yrityksien kanssa jotka tarjoavat tukea avoimen lähdekoodin ohjelmistoille. Ne voivat vaikka tehdä 3-5 vuoden sopimuksia käyttäjien kanssa, vaikka alkuperäiset tekijät tarjoaisivat vain puolta siitä ajasta. Tällä tavoin Microsoftin täytyy pystyä kilpailemaan pelkän ylläpidon hinnan kanssa, kun asiakkaat saavat ohjelmistot ilmaiseksi. Ongelmia on monia ja tämä on sitä merkittävää muutosta, mitä avoimen lähdekoodin ehkä merkittävin parannus on, tuoda vapaata kilpailua markkinoille. Ja Microsoft ei pidä siitä.

Raips: ”Microsoftille ehkä pahinta on että tietoisuus Linux-käyttöjärjestelmästä leviää päättäjätaholle.”

Suomessa Linuxin pitäisi tosiaan levitä hallintoon ja kuntatasolla tulla yleiseksi. Sitä oman muistini mukaan käytetään jo sariaaloissa vakauden, jne takia.

Uskoisin että jos kävisi niin että linuxista joskus hamassa tulevaisuudessa tulee Mikkisoftalle voimakas uhka niin silloin mikkisofta alentaa huomattavasti omien tuotteidensa hintoja. Mikä on hyvä asia. Tällä hetkellä tätä ei kuitenkaan ole näkyvissä. Se on kuitenkin yksi hyvä keino puskea takaisin Linuxin leviämistä.

Juho R: ”Uskoisin että jos kävisi niin että linuxista joskus hamassa tulevaisuudessa tulee Mikkisoftalle voimakas uhka niin silloin mikkisofta alentaa huomattavasti omien tuotteidensa hintoja. Mikä on hyvä asia. Tällä hetkellä tätä ei kuitenkaan ole näkyvissä.”

Mitenkä niin ei ole näkyvissä? Tuotahan on tapahtunut koko ajan!

Vähän väliä jokin ministeriö/hallitus/yritys tekee ilmoituksen että se harkitsee Linux-käyttöjärjestelmän käyttöönottoa ja sitten paikalle ryntää Microsoft uusilla tarjouksilla.

Microsoft on myös tehnyt jo Windows Starter-version jota tarjotaan jopa 3-5 dollarin hintaan joissain maissa. Microsoft Officea taas n.3 dollarin hintaan jne.

Jos Linus Torvalds ei olisi Linux-käyttöjärjestelmää alkanut kehittämään tai ei olisikaan lisenssoinut sitä GPL-lisenssillä, niin sitä todennäköisemmin Microsoftilla olisi monopoli PC-markkinoilla. Tosin taitaisi ne muutama eri BSD käyttöjärjestelmää olla vielä saatavilla joten.. määrääväksi markkina-asemaksi sekin asema voisi jäädä kuten tälläkin hetkellä, mutta jos muistellaan nyt historiaa, Microsoft on omannut 98% markkinaosuuden ja nyt puhutaan 80% osuudesta, niin se on tullut kovaa alas. Mutta huipulta ei voikkaan tulla kuin alaspäin. Jatkuvaa voittojen tahkoamista ei voi tapahtua.

Tämän takia Microsoftista on alettu puhumaan jo että sen tulevaisuus saattaa olla sama kuin IBM:llä. Eli suuri ja mahtava mutta ei vaikutusvaltaa markkinoilla.

Ehkä jossain vaiheessa Microsoft joutuu myös todellakin käyttämään myös patenttisalkkuaan ja alkaa lyömään kapuloita kilpailijoiden rattaisiin todenteolla. Mutta jälleen pelkona on että Microsoft menettää patentit jos ne todetaan mahdollisesti epäpäteviksi (mitä asiantuntijat ovat veikanneet tässä Microsoft vs TomTom kiistassa käyvän) jolloin Microsoft menettää paljon voimaa uhkauksiltaan.

Todella pahasti jos käy, niin Microsoft menettää pari tukijalkaa ja korttitalo alkaa olemaan valmis kaatumaan. Tämä ei kuullosta ihan hyvältä sekään vaikka moni voisi olla iloinen jos ”paha paha mikkisofta tuhoutuu”.
No ehkä jotkut olivatkin oikeassa kun sanoivat että Bill Gatesin oli järkevä lähteä Microsoftilta vielä kun yritys oli ”loistokas”.

Mutta, hiljaa hyvä tulee ja tätähän ehkä parhaiten kuvastaa Novellin PC vs Mac http://www.youtube.com/watch?v=rtp5gNhBZgo

>Ja ainahan näissä lopulta käy niin että jos Linux-käyttöjärjestelmästä
>löytyisi jotain patenttien omaavaa koodia, niin Linus Torvaldsin johdolla
>käyttöjärjestelmästä ilmestyy uusi versio jossa patentilla suojattu
>koodi on poistettu.

Miten ajattelit toteuttaa FAT32:n loukkaamatta Mocrosoftin IPR suojauksia koodia muuttamalla? tai jotain muuta vahvemmin suojattua IPRäää.

Loppukäyttäjää tuskin lämittää jos yhtä-äkkiä katoaa tukia FAT32lle ja musititukut, ulkoisen kovalevyt eivät olekkaan enään luettavia ? ja ne pitäisi formatoida jollekkin sellaiselle formaatille mille ei ole laajasti tukea.

Tämä ei teitenkään poistaisi sitä loukkausta (ja mahdollista korvausvelvollisuutta) jonka esim jokin yhteiso / julkinen halinto olisi tehnyt enen koodinmuutosta käyttämällä loukkaavaa koodia.

”Enkä itse usko että Linux juuri Mikkisoftaa pelottaa paitsi ehkä servu puolella”

Sittenhän olet jo aika typerys ja hyvä niin että teitä lyötyy enemmänkin…

@ Matti Kaarnaattu
”Mandrivan tuoreinta versiota ei edes ole lokalisoitu”
Lopeta nyt jo toi papukaijamainen jankuttaminen ja ota asioista selvää. Mandriva on lokalisoitu jo viime vuosituhannella eikä se sieltä ole mihinkään pudonnut edes siitä tuoreimmasta versiosta. Tuossa yhdellä koneella on jo jonkin aikaa pyörinyt kehitysversio tulossa olevasta Mandrivan versiosta ja kyllävaan, sekin on lokalisoitu. On suomen kieli, suomalainen näppäimistö, ja suomenkielen oikoluku jne. Jos et ole osannut siinä asennusohjelman ensimmäisellä sivulla valita kieltä oikein tai olet asentanut englanninkieliseltä One versiolta, niin asenna paketti locales-fi. KDE:tä käytettäessä tarvitset vielä paketin kde4-l10n-fi
Ubuntun ainoa vahvuus on se että markkinoinnin keinoin on saatu mobilisoitua suuri joukko Matin kaltaisia käyttäjiä, jotka papukaijan tavoin toistavat tyhjänpäiväistä markkinahypeä, ja samalla arvostellaan muita distroja vaikkei niistä selvästikkään ole itsellä mitään kokemusta.
Minusta tuo Matin toitottama lyhyt tuki (Mandrivalla 3 vuotta) ei ole suuri ongelma koska Linuxsissa version vaihtoa ei tarvi tehdä Windowsmaisesti jyräämällä kiintolevy, ja asentamalla uusi versio vaan uusi versio on vain päivitys vanhan päälle. Vastaa siis pitkälti Windowsin Service Pack:iä.

ss: ”Miten ajattelit toteuttaa FAT32:n loukkaamatta Mocrosoftin IPR suojauksia koodia muuttamalla? tai jotain muuta vahvemmin suojattua IPRäää.
Loppukäyttäjää tuskin lämittää jos yhtä-äkkiä katoaa tukia FAT32lle ja musititukut, ulkoisen kovalevyt eivät olekkaan enään luettavia ? ja ne pitäisi formatoida jollekkin sellaiselle formaatille mille ei ole laajasti tukea.”

Eihän se tavallisia käyttäjiä miellytä jos ei enää muistitikut ym toimi. Mutta tuohan on nopea ratkaisu tilanteeseen. Sehän on ikävä asia jos niin joudutaan tekemään. Ja tuo kyseinen ”tekniikka” on niin yksinkertainen että sitä ei taida voida pystyä muuttamaan millään tavoin jotta säilytettäisiin yhteensopivuus.

Ja tällä hetkellä Linux ei ole utse ongelma tässä, vaan ylipäätänsä FAT-tiedostojärjestelmän käyttö. Linux-käyttöjärjestelmä ei ole ainoa joka FAT-tiedostojärjestelmän osaa, laitteita on kymmeniä tuhansia tuhansilta eri valmistajilta. Tässä saattaa olla hyvinkin kyse Microsoftin halusta saada TomTom painostettua lopettamaan Linux-käyttöjärjestelmän käyttäminen navigaattoreissaan ja vaihtamalla Microsoftin Windows Embeddediin.

http://linuxdevices.com/news/NS4186728102.html
http://itmanagement.earthweb.com/osrc/article.php/3807801/Bruce-Perens-Analyzing-Microsofts-Linux-Lawsuit.htm

Näitä tapauksia on myös ollut aiemminkin ja syytteet on saatu ohitettua sillä että on vain pudotettu FAT(32) käyttö pois. Esimerkiksi kiintolevyvalmistajat ryhtyivät myymään kiintolevyjä ilman tahtaalla tehtyä alustusta. USB-laitteita myydään ilman alustusta ja muita erilaisia laitteita.

Tässä on lainausta tuosta alemmasta linkistä:

”Now, why would anyone want to pay Microsoft for the right to use this lackluster technology? After all, there were better filesystems before MS-DOS came along, and there are much better ones today. It’s not because of the technology, but because of Microsoft’s dominance of the computer business.”

Koska Microsoftilla on määräävä markkina-asema (kävipä vielä lähellä monopolia) PC:n käyttöjärjestelmä-markkinoilla. On tietenkin ihan järkevää että oheislaitteiden valmistajat haluavat että heidän laitteensa toimii helposti käytetyimmässä käyttöjärjestelmässä PC-tietokoneilla. Ja kun vielä maailman suosituin käyttöjärjestelmä (en muista nimeä, mutta miljardeissa laitteissa, aina mikroaaltouuneista erilaisiin pienlaitteisiin) tukee myös FAT-tiedostojärjestelmää niin sehän on vain hyväksi kaupankäynnille. Tällä hetkellä FAT-tiedostojärjestelmä on vain se tuetuin useimmissa paikoissa ja sillä Microsoft varmistelee itselleen tukea muilta.

Mutta mitä tapahtuisi Microsoftille jos yhtäkkiä vuoden-kahden aikana, kaikki laitteiden valmistajat alkaisivat hyödyntämään vaikka Ext-tiedostojärjestelmää laitteissaan ja ajuri-CD:llä tulisi ajurit Windowsille jotta laitteen saa toimimaan sellaisenaan? Olisiko tarpeeksi Microsoftin painostusta että se sisällyttäisi kilpailevia tiedostojärjestelmiä omaan käytttöjärjestelmäänsä?

Näillä ohjelmistpatenteilla tuetaan kaupankäyntiä enemmän uhkauksina kuin puolustuksena. Tässäkin tapauksessa jos Microsoft on yrittänyt ostaa TomTomia ja se ei ole suostunut siihen ja Microsoft kehittää nyt paikannusjärjestelmiä, niin siinähän on mahtava tilaisuus saada itsensä kerralla suosituimmaksi jos saa TomTomin itselleen tai myytyä oman tekniikan sen käyttöön.
TomTomilla on suuret sopimukset autovalmistajien kanssa että autoihin integroidaan heidän paikannuslaitteensa. Siinä on vaikeampi kilpailla edes Microsoftin kun kukaan ei halua hankkia irrallista GPS-laitetta autoon kun siinä on oma kiinteällä asennuksella eikä sitä voi vaihtaa.

Tässä tapauksessa siis Microsoft näyttää olevan samassa tilanteessa kuin muut kilpailijat ovat mm. Internet-selaimen ja Windows Mediaplayerin kohdalla. Mutta Microsoftilla onkin rahaa ja painostusvoimaa markkinoilla ja se käyttää sitä uhkailuun, sen sijaan että yrittäisi ihan rehellistä kilpailua kun se tietää että se on pitkä ja vaivalloinen eikä mitä todennäköisemmin onnistuisi. Tämä on aivan aivan perinteistä amerikkalaista politiikkaa. Jos ei toinen suostu niin sitä lähdetään ”lämmittelemään” jotta saadaan haluttu asia läpi. Tätä löytyy niin valtapolitiikassa ja ennen kaikkea Yhdysvaltojen ulkomaanpolitiikassa. Perusmentaliteetti kun on ”Olet joko meidän puolella tai meitä vastaan”.

Jos Microsoft haluaisi puolustaa patenttejaan. Se haastaisi tuhansia yrityksiä oikeuteen. Mutta miksi juuri TomTom? Miksi ei vaikkapa… IBM?

”Jos Microsoft haluaisi puolustaa patenttejaan. Se haastaisi tuhansia yrityksiä oikeuteen. Mutta miksi juuri TomTom? Miksi ei vaikkapa… IBM? ”

Lisäänpä tähän vielä pohdittavaa.

TomTom on ainoa suuri navigaattoreita valmistava yritys joka ei käytä WinCE:tä. TomTomin suurin kilpailija, Garmin omaa myös Linux-käyttöjärjestelmällä varustettuja navigaattoreita, mutta pääasiassa he käyttävät WinCE:tä.

Onko tämä siis viesti Microsoftilta navigaattoreiden valmistajille ”Teidän on parasta käyttää WinCE:tä tai….”

@ss:

”Miten ajattelit toteuttaa FAT32:n loukkaamatta Mocrosoftin IPR suojauksia koodia muuttamalla? tai jotain muuta vahvemmin suojattua IPRäää.”

Samalla tavalla kuin ennenkin. Toteuttamalla eri tavalla. Olihan GIF kuvaformaatissakin patentti mutta se kierrettiin ja saatiin tallennettua GIF formaatiin kuvia patentteja rikkomatta. Taisi puuttua pakkaus sitten näistä.

@raips:

”Lopeta nyt jo toi papukaijamainen jankuttaminen ja ota asioista selvää. Mandriva on lokalisoitu jo viime vuosituhannella eikä se sieltä ole mihinkään pudonnut edes siitä tuoreimmasta versiosta.”

Höpönlöpön. Päätin sitten ladata tuoreimman Mandrivan ja tarkistaa asian. Asennusvaiheessa annettiin mahdollisuus valita suomenkieli, mutta suomea ei puhunut missään vaiheessa. Jatkossa suomen kielen valintaan ei ollut mahdollisuutta asennusprosessin aikana. Kun sain käyttiksen asennettua niin latasin nuo paketit. Muuta ei suomeksi suunnilleen vaihtunut kuin päävalikko ja työpöydän roskakori. Englanniksi oli edelleen. Päivitysten jälkeen tilanne parani oleellisesti mutta käytännössä on puoliksi englannin kielellä.

Mandriva joko ei tue järjellisesti suomea tai sitten se on keskeneräistä paskaa koko tekele. Ei pitäisi luvata jos kerran lupauksia ei täytetä! Ja Mandriva ei oikein selkeästi missään vaiheessa maininnutkaan suomenkielisyydestä ja tämä tuli jo asennusvaiheessa selväksi kun ei suomenkieltä ollu valittavissa. Sinä lupasit olemattomia. Ja tukea tälle on vain 18kk joka on aivan liian vähän useimmille. Kaiken huipuksi Mandrivan työpöytä kaatui melkein samantien kun olin saanut tuon asennettua. Päivityksiä ei vielä silloin oltu laitettu joten annettakoon tuo anteeksi.

”Minusta tuo Matin toitottama lyhyt tuki (Mandrivalla 3 vuotta) ei ole suuri ongelma koska Linuxsissa version vaihtoa ei tarvi tehdä Windowsmaisesti jyräämällä kiintolevy, ja asentamalla uusi versio vaan uusi versio on vain päivitys vanhan päälle.”

Lueppa täältä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Mandriva_Linux

”Mandriva noudattaa puolivuosittaista julkaisurytmiä. Jokainen jakelun julkaisu saa vähintään 18 kuukauden tuen ”Base”-paketeille, eli pääsääntöisesti käyttöjärjestelmän bugi- ja tietoturvapäivityksiä, sekä vuoden pituisen tuen ”Desktop”-paketeille, pääsääntöisesti työpöytäympäristöihin ja ohjelmiin liittyviä bugi- ja tietoturvapäivityksiä. Kaupallisissa versioissa tuki voi olla jopa viisi vuotta.”

”Vastaa siis pitkälti Windowsin Service Pack:iä.”

Niin, tälläisiä ei tosiaankaan käydä laittelemaan puolen vuoden tai vuoden välein. Kuten Windowsien service packeillä, jotain voi hajota kun käyttistä päivittää uuteen versioon. Eli tuo on todellakin ongelma.

@ Matti Karnaattu

ftp://ftp.sunet.se/pub/Linux/distributions/Mandriva/official/iso/2009.0/mandriva-linux-free-2009-dvd-i586.iso
ftp://ftp.sunet.se/pub/Linux/distributions/Mandriva/official/iso/2009.0/mandriva-linux-free-2009-dvd-i586.iso.md5

Ehkä lupasin liikoja, mutta tuosta ylemmästä linkistä kun lataan iso imagen, ja alemmasta md5 summan ja onnistuneen polton jälkeen kun aloitan asennuksen niin kielen valinnan jälkeen heti seuraavasta ikkunasta lähtien kaikki tapahtuu suomen kielellä. Asennettu järjestelmä on myös suomenkielinen oikolukuja myöten. Näin meillä.

Vaikka uusi versio julkaistaankin puolen vuoden välein niin ei niitä kaikkia ole pakko asentaa.

Tuosta sun itsesi kopsaamastasi teksistä voi lukea että tuki onkin jopa 5 vuotta.

”Ehkä lupasin liikoja, mutta tuosta ylemmästä linkistä kun lataan iso imagen, ja alemmasta md5 summan ja onnistuneen polton jälkeen kun aloitan asennuksen niin kielen valinnan jälkeen heti seuraavasta ikkunasta lähtien kaikki tapahtuu suomen kielellä.”

Eli onko Mandrivan sivustot sitten paskaa kun ei Google löydä? Se suomenkielinen sivusto näytti tätä:

http://mandriva-fi.org/mediawiki/index.php?title=Lataa

Ja taisi olla tuolta ladattavan Mandrivan suomennoksen taso ihan riittävä jos oikein muistan. Tuo 2009 versio on kyllä roskaa suomen markkinoiden näkökulmasta nähtynä.

”Tuosta sun itsesi kopsaamastasi teksistä voi lukea että tuki onkin jopa 5 vuotta.”

Olen kyllä tietoinen, että Mandrivasta on yritysversioita. Mandriva One, Mandriva Free ja Mandriva Powerpackilla ei sitä järjellisen pituista tukea ole. Lisäksi saattaa olla niin, että näissä yritysversioissa on suomennos heikommassa jamassa kuin noissa ilmaisissa missä käyttäjäyhteisö on enemmän mukana.

Minusta 5v on sellainen normaalin pituinen tukijakso käyttöjärjestelmälle ja olisi minusta sellainen mihin pitäisi jokaisen työasemakäyttiksen pyrkiä. Ilmaisissa virityksissä ei taida tälläistä olla muualla kuin CentOS:ssa, mikä on muuten oikein pätevä ilmaiskäyttis. Jos ei multimedioita harrastele niin tuo on erinomainen valinta johonkin perustason WWW:n, sähköpostin ja officen pyörittämiseen, samoin kotipalvelimeen.

@ Matti Karnaattu

”Eli onko Mandrivan sivustot sitten paskaa kun ei Google löydä?”

Kyllä minulla Google löysi esimerkiksi tälläiset sivut
http://mandriva-fi.org/mediawiki/index.php?title=Etusivu
http://mandriva-fi.org/foorumi/

”Lisäksi saattaa olla niin, että näissä yritysversioissa on suomennos heikommassa jamassa kuin noissa ilmaisissa missä käyttäjäyhteisö on enemmän mukana.”

Mitä järkeä hylätä toimiva lokalisointi, ja tehdä uusi huonompi????

Tämä kun ei varsinaisesti liity aiheeseen niin lopetan tähän. Tuolta foorumilta saat ehkä paremmin apua ongelmiisi.

”Kyllä minulla Google löysi esimerkiksi tälläiset sivut
http://mandriva-fi.org/mediawiki/index.php?title=Etusivu
http://mandriva-fi.org/foorumi/ ”

Klikkaisin latauslinkkiä ja se tarjosi 2008 -versiota.

”Lisäksi saattaa olla niin, että näissä yritysversioissa on suomennos heikommassa jamassa kuin noissa ilmaisissa missä käyttäjäyhteisö on enemmän mukana.”

Mitä järkeä hylätä toimiva lokalisointi, ja tehdä uusi huonompi????

Kun taitaa olla niin, että ei ole alunperin tehty mitään suomennosta kunnolla. Yritysversio voi olla pari vuotta vanha ja siihen saa jotkut peruskielipaketit kun taas Mandriva One:n saa ilmaiseksi ja se päivittyy 6kk välein, on tuoreimmat kielipaketit ja käyttäjäyhteisö on itse suomentanut enemmän. Niitä yritysversioita on melkoisen vähän loppukäyttäjillä joita kiinnostaa jelppiä Mandrivan kehityksessä.

Itseasiassa on myös mahdollista, että Mandrivan yritysversiossa ei ole mitään suomenkielen paketteja mukana. Olisi vähemmän ylläpidettävää, ei tarvitse miettiä virallsen tuen antamista ja muuta vastaavaa. Uskoisin kyllä Mandrivan yritysversion olevan ihan pätevä käyttis mutta valistunut arvaus, että tuskin suomenmarkkinoilla.